Ilmakehän metaanipitoisuuden nousu johtuukin pohjoisten soiden leviämisestä

Metaani on vesihöyryn ja hiilidioksidin jälkeen merkittävin kasvihuonekaasu, ja siitä johtuu noin viidennes ihmisen aiheuttamasta ilmakehän lämpenemisestä. Metaanipäästöjä syntyy pääasiassa soilta, karjataloudesta, riisinviljelystä ja kaatopaikoilta sekä fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja biomassan polttamisesta.

Pohjoiset suot ovat suunnattomia metaanilähteitä, mutta aiemmat tutkimukset ovat väittäneet niiden syntyneen lähes välittömästi jääkauden päättymisen jälkeen. Näin ollen ne eivät voisi selittää tuhansia vuosia myöhemmin alkaneeksi ajoitettua metaanin nousua, sillä soiden metaanipäästöt vähenevät niiden ikääntymisen myötä.

Virginian yliopiston ympäristötieteen emeritusprofessori William Ruddiman on esittänyt laajaa julkisuutta saaneen teorian, jonka mukaan ihmiskunta alkoi vaikuttaa ilmastoon tuhansia vuosia sitten, eikä vasta teollisesta vallankumouksesta lähtien. Teorian mukaan Itä-Aasiassa jo yli 5000 vuotta sitten aloitettu riisinviljely aiheutti laskussa olleiden metaanimäärien kääntymisen nousuun ja esti osaltaan seuraavan jääkauden tulon.

Soiden leviäminen ajoittuu yksiin metaanitason  nousun kanssa

Professori Atte Korholan johdolla tehty tutkimus selittää pohjoisen pallonpuoliskon soiden syntyä ja kehityshistoriaa uudella tavalla. Tutkijat keräsivät laajan tietokannan soiden pohjimmaisesta turpeesta laadituista radiohiiliajoituksista. Yli 3000 ajoituksen ja niiden tilastollisten sekä paikkatietoihin pohjautuvien analyysien perusteella havaittiin, että pohjoisten soiden laajuuskasvu kiihtyi merkittävästi juuri noin 5000 vuotta sitten. Ilmakehän metaanipitoisuus kääntyi samaan aikaan nousuun.

Soiden laajenemisen tuloksena syntyi miljoonia neliökilometrejä nuoria nevatyypin soita, jotka eloperäisen aineksen mädäntyessä tupruttelivat ilmaan suuria määriä metaanikaasua. Tutkimuksen mukaan metaanin varhainen kasvu tapahtui suureksi osaksi luonnollisista syistä, eikä sen selittäjäksi välttämättä tarvita ihmistoimintaa.

Soiden laajuuskasvun sysäyksenä toimi ilmaston muuttuminen kosteammaksi ja viileämmäksi, jonka seurauksena pohjavedenpinnat nousivat ja turpeen muodostuminen sekä kasvu kiihtyivät. Vastaava metaanipiikki voi syntyä myös tulevaisuudessa, mikäli sademäärät nousevat arktisilla alueilla ennusteiden mukaisesti.

Tutkimus on julkaistiin tällä viikolla arvovaltaisessa Quaternary Science Reviews –sarjassa ja sen tekijöinä ovat professori Atte Korhola, FM Meri Ruppel, dosentit Minna Väliranta, Tarmo Virtanen ja Jan Weckström Helsingin yliopiston Ympäristömuutoksen tutkimusyksiköstä (ECRU) sekä professori Heikki Seppä Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.

Lisätietoja antaa:

Professori Atte Korhola
Ympäristömuutoksen tutkimusyksikkö (ECRU),
ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Puh. 040 5360 357
atte.korhola@helsinki.fi

Alkuperäinen julkaisu: Korhola, A., et al., The importance of northern peatland expansion to the late-Holocene rise of atmospheric methane, Quaternary Science Reviews (2010), doi:10.1016/j.quascirev.2009.12.010