Professori Korholan mukaan YK:n ilmastopaneeli on tullut tiensä päähän

- IPCC:n raportille asetetaan kohtuuttomia odotuksia. Raporttia luetaan kuin pyhää kirjaa, jossa esitettyjä yksityiskohtia pidetään kiveen hakattuina totuuksina. Tiede kuitenkin kehittyy koko ajan, eikä tieteellisen epävarmuuden vähentäminen ole realistista. 

Korholan mukaan ilmasto-ongelma on osoittautunut yhä monimutkaisemmaksi, joten mallien epävarmuus vain kasvaa.

- Päätöksentekijöiden tulisi tehdä kokonaisedun kannalta järkeviä ratkaisuja epävarmuuden vallitessa. Ilmastopaneelilta ei tulisi odottaa jotain maagista, mitä se on kykenemätön tuottamaan.

Paneelin rakenne ja toimintatavat uusiksi

Yli 20 vuotta sitten perustetun ilmastopaneelin rakennetta ja toimintatapoja tulisi Korholan mielestä pikaisesti muuttaa. Paneelin tulisi vastata paremmin nykyaikaa ja koko ilmastotutkimuksen kenttää. Korholan mukaan nyt esille tulleet IPCC-raportin virheet ja liioittelut - koskien muun muassa Himalajan jäätiköitä, Amazonasin sademetsien tuhoa, Afrikan viljasatojen romahdusta ja ilmastonmuutoksen yhteyttä luonnonkatastrofeihin - ovat tässä suhteessa tehneet palveluksen.

- Virheet kertovat, että IPCC on haukannut liian suuren palan yrittäessään kahmia koko monimuotoisen ilmastotutkimuksen yksiin kansiin ja yhteiseen konsensukseen. Paneeli pitäisi hajottaa pienempiin osiin, ja sen yhteydet poliittiseen ja valtiolliseen ohjaukseen tulisi purkaa.

Korhola sanoo, että nykyisellä IPCC:llä ei ole jääviyksiä koskevia sääntöjä tai rajoituksia. Tilanne on mahdollistanut sen johtajan, koneinsinööri Rajendra K. Pachaurin laajat kytkennät liike-elämään ja sellaiseen taloudelliseen toimintaan, jolle on välitöntä hyötyä IPCC:n omista suosituksista.

Tiedeyhteisön luottamus on horjunut

IPCC:n nykyjohto ei Korholan mukaan enää nauti tiedeyhteisön luottamusta; raportin virheetkin johtoporras on myöntänyt vasta pitkällisen painostuksen jälkeen. Esimerkiksi Pachauri haukkui Himalajan jäätiköiden sulamiseen liittyvän virhe-ennusteen kritiikkiä ensin ”voodoo-tieteeksi”. Sitten hän kutsui kritiikin esittäjiä ”koulupoika-tutkijoiksi”.

- Ensimmäinen askel IPCC:n uudistamisessa olisikin Pachaurin erottaminen sen johdosta. Kansallisella tasolla IPCC:n toiminnan koordinointi tulisi siirtää valtion sektoritutkimuslaitoksilta riippumattomille yliopistotutkijoille.  Ilmastonmuutoksen arvioinnin tulisi olla jatkuvaa, ja sen tulisi aidosti sallia erilaiset näkemykset.

Ympäristönmuutoksen professorin mukaan monet tutkijat ovat menettäneet luottamuksensa ilmastopaneelin puolueettomuuteen. Ilman radikaaleja muutoksia seuraavan raportin laadukkaista kirjoittajista syntyy pula, ennustaa Korhola.

Lisätietoja:

Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola
Ympäristötieteiden laitos
Helsingin yliopisto
atte.korhola@helsinki.fi
Puh. 050 415 4528 (työ); 040 536 0357 (koti)