Professori Korholan mukaan YK:n ilmastopaneeli on tullut tiensä päähän
11.2.2010 15:14:32 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
- IPCC:n raportille asetetaan kohtuuttomia odotuksia. Raporttia luetaan kuin pyhää kirjaa, jossa esitettyjä yksityiskohtia pidetään kiveen hakattuina totuuksina. Tiede kuitenkin kehittyy koko ajan, eikä tieteellisen epävarmuuden vähentäminen ole realistista.
Korholan mukaan ilmasto-ongelma on osoittautunut yhä monimutkaisemmaksi, joten mallien epävarmuus vain kasvaa.
- Päätöksentekijöiden tulisi tehdä kokonaisedun kannalta järkeviä ratkaisuja epävarmuuden vallitessa. Ilmastopaneelilta ei tulisi odottaa jotain maagista, mitä se on kykenemätön tuottamaan.
Paneelin rakenne ja toimintatavat uusiksi
Yli 20 vuotta sitten perustetun ilmastopaneelin rakennetta ja toimintatapoja tulisi Korholan mielestä pikaisesti muuttaa. Paneelin tulisi vastata paremmin nykyaikaa ja koko ilmastotutkimuksen kenttää. Korholan mukaan nyt esille tulleet IPCC-raportin virheet ja liioittelut - koskien muun muassa Himalajan jäätiköitä, Amazonasin sademetsien tuhoa, Afrikan viljasatojen romahdusta ja ilmastonmuutoksen yhteyttä luonnonkatastrofeihin - ovat tässä suhteessa tehneet palveluksen.
- Virheet kertovat, että IPCC on haukannut liian suuren palan yrittäessään kahmia koko monimuotoisen ilmastotutkimuksen yksiin kansiin ja yhteiseen konsensukseen. Paneeli pitäisi hajottaa pienempiin osiin, ja sen yhteydet poliittiseen ja valtiolliseen ohjaukseen tulisi purkaa.
Korhola sanoo, että nykyisellä IPCC:llä ei ole jääviyksiä koskevia sääntöjä tai rajoituksia. Tilanne on mahdollistanut sen johtajan, koneinsinööri Rajendra K. Pachaurin laajat kytkennät liike-elämään ja sellaiseen taloudelliseen toimintaan, jolle on välitöntä hyötyä IPCC:n omista suosituksista.
Tiedeyhteisön luottamus on horjunut
IPCC:n nykyjohto ei Korholan mukaan enää nauti tiedeyhteisön luottamusta; raportin virheetkin johtoporras on myöntänyt vasta pitkällisen painostuksen jälkeen. Esimerkiksi Pachauri haukkui Himalajan jäätiköiden sulamiseen liittyvän virhe-ennusteen kritiikkiä ensin ”voodoo-tieteeksi”. Sitten hän kutsui kritiikin esittäjiä ”koulupoika-tutkijoiksi”.
- Ensimmäinen askel IPCC:n uudistamisessa olisikin Pachaurin erottaminen sen johdosta. Kansallisella tasolla IPCC:n toiminnan koordinointi tulisi siirtää valtion sektoritutkimuslaitoksilta riippumattomille yliopistotutkijoille. Ilmastonmuutoksen arvioinnin tulisi olla jatkuvaa, ja sen tulisi aidosti sallia erilaiset näkemykset.
Ympäristönmuutoksen professorin mukaan monet tutkijat ovat menettäneet luottamuksensa ilmastopaneelin puolueettomuuteen. Ilman radikaaleja muutoksia seuraavan raportin laadukkaista kirjoittajista syntyy pula, ennustaa Korhola.
Lisätietoja:
Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola
Ympäristötieteiden laitos
Helsingin yliopisto
atte.korhola@helsinki.fi
Puh. 050 415 4528 (työ); 040 536 0357 (koti)
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme