Suomi investoi 1,85 miljoonaa euroa Euroopan laajuiseen biolääketieteen tutkimusinfrastruktuuriin
Rahoitus osoittaa Suomen sitoutumista Euroopan laajuisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen. Jatkorahoitus on kuitenkin avoin ja riippuu esivaiheen tuloksellisuudesta.
Suomen lähestymistapa perustuu sen oivaltamiseen, että bioinformatiikka, biopankkinäytteiden hyödyntäminen ja translationaalinen tutkimus ovat toisistaan riippuvaisia, joten yhteinen koordinoitu panostaminen vastaaviin tutkimusinfrastruktuureihin synnyttäisi synergiaetuja.
Opetusministeriö rahoittaa hanketta Suomen Akatemian kautta miljoonalla eurolla, ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), CSC - Tieteen tietotekniikan keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) muodostama konsortio tukee hanketta 0,85 miljoonalla eurolla.
Hankkeen tarkoituksena on varmistaa että Suomen tutkijat ja laitokset pysyvät mukana Euroopan biolääketieteen ESFRI:n ensimmäisen aallon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on luoda käytännön yhteistyötä biotieteiden tuottaman datan kestävään tallentamiseen ja jakeluun tähtäävän ELIXIR-hankkeen, biopankkinäytteiden sekä niihin liittyvän kliinisen, elintapa- ja ympäristötiedon hyödyntämiseen pyrkivän BBMRI-hankkeen sekä perustutkimuksesta syntyvien tulosten lääketieteelliseen soveltamiseen pyrkivän EATRIS-hankkeen välillä.
"Pienen valtion on keskitettävä Euroopan mittakaavan sijoitukset omalta kannaltaan kriittisille sekä mahdollisesti synergiaa tuottaville osa-alueille. Suomella on pitkä biopankkinäytteiden sekä niihin liittyvän kliinisen tiedon keräämisen ja analyysin perinne", sanoo professori Olli Kallioniemi,
FIMM:n johtaja ja konsortion koordinaattori.
EATRIS-hankkeen koordinaattori professori Rudi Balling
Luxembourg Centre for Systems Biomedicine -instituutista kommentoi: "Olemme iloisia, että Suomi on ensimmäisten joukossa tukemassa eurooppalaisen translationaalisen tutkimuksen infrastruktuurin kehittämistä. Tämä heijastaa suomalaisen biolääketieteellisen tutkimuksen korkeata tasoa ja osoittaa, että Suomessa tunnistetaan tutkimusinfrastruktuurin tärkeys eurooppalaiselle kilpailukyvylle".
ELIXIR:n koorinaattori ja EMBL-EBI:n johtaja, professori Janet Thornton
lisää: "Suomen aktiivien osallistuminen ELIXIR:in on loistava uutinen. Biolääketieteen infrastruktuurien läheinen yhteistyö Suomessa auttaa kehittämään kokonaisvaltaisen lähestymistavan heterogeenisten aineistojen käsittelyyn sekä lääketieteelliseen hyödyntämiseen myös Euroopan tasolla".
Myös BBMRI:n koordinaattori ja ESFRI:en välisen tiiviimmän yhteistyön puolestapuhuja professori Kurt Zatloukal
Grazin lääketieteellisestä yliopistosta, on mielissään kansallisen tason yhteistyöstä tutkimusinfrastruktuurien välillä.
"Suomi on panostanut huomattavasti kansallisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen ja uudistamiseen Biokeskus Suomen kautta. Tämä rahoitus puolestaan tähtää Suomen roolin vahvistamiseen BBMRI-, EATRIS- ja ELIXIR-hankkeissa. Toivottavasti meidän lähestymistapamme toimii esimerkkinä tiiviimmästä integraatiosta myös muille eurooppalaisille tutkimusinfrastruktuureille", sanoo johtava tiedeasiantuntija Eeva Ikonen
Suomen Akatemiasta
.
Konsortion jäsenet ovat myös yhteishankkeen osalta solmin
ee
t aiesopimuksen.
Lisätietoja:
Johtaja, professori Olli Kallioniemi, FIMM
Puhelin: 09 191 25731
Sähköposti: olli.kallioniemi@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksostutkimus avaa mitokondrioiden merkitystä geenisäätelyssä lihavuuden taustalla21.5.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kaksostutkimuksen mukaan heikentynyt mitokondrioiden toiminta voi vaikuttaa kehon rasvoittumiseen ja insuliinivasteen heikkenemiseen. Tämä puolestaan voi johtaa geenien säätelyyn vaikuttaviin kemiallisiin DNA-muutoksiin. Havainnot avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden hoitoon mitokondrioiden toimintaan tai geenisäätelyyn vaikuttamalla.
Uusi koneoppimista hyödyntävä teknologia nopeuttaa hoidon löytymistä syöpään20.5.2025 10:05:13 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistosta lähtöisin oleva MultivisionDx-spinout on kehittänyt koneoppimista hyödyntävän diagnostiikkateknologian, jonka avulla syöpää sairastavalle potilaalle luodaan yksilöllinen ”sormenjälki”. Menetelmän avulla potilaan ennustetta ja hoidon vastetta voidaan arvioida tarkemmin.
Peruskoulujen rehtorit tunnistavat moninaisuuden, mutta käytännön toteutus ontuu20.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Rehtoreilla on myönteinen asenne moninaisuutta kohtaan, mutta valmiudet sen johtamiseen kouluissa ovat puutteelliset.
Nuorten naisten käytösoppaat olivat ensimmäisiä askeleita kohti tasa-arvoista koulutusta19.5.2025 10:06:40 EEST | Tiedote
Nuorten naisten käytösoppaita alettiin julkaista 1700-luvulla. Ne olivat ensimmäinen tyttöjen itsensä luettavaksi suunnattu kirjallisuudenlaji.
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme