D-vitamiinin puute altistaa vaikeasti liikuntavammaiset lapset osteoporoosille

Jaa
Jopa 60 prosenttia liikuntavammaisista lapsista ja lähes 80 prosenttia kehitysvammaisista hoitokodeissa asuvista aikuisista kärsii D-vitamiinivajeesta, osoittaa Helsingin yliopistossa 12.5. tarkastettava väitöstutkimus. Viidesosalla vaikeasti liikuntavammaisista lapsista oli selvästi alentunut luuntiheys ja 17 prosenttia heistä kärsi osteoporoosista.

LL Päivi Kilpinen-Loisan väitöstutkimuksen mukaan kuusikymmentä prosenttia liikuntavammaisista lapsista ja 77 prosenttia kehitysvammaisista hoitokodeissa asuvista aikuisista kärsi D-vitamiinivajeesta. Tutkimuksen mukaan veren D-vitamiinitasoa voidaan turvallisesti nostaa antamalla suun kautta vähintään 800 KY (20 µg) D3-vitamiinia päivässä. Riittävän D-vitamiinin saanti on tärkeää osteoporoosin ehkäisyn kannalta. ”Osteoporoosi on yhä enenevässä määrin myös lasten sairaus, ja liikuntavammaisilla lapsilla luita kuormittavan liikunnan vähäisyys tai puute nostaa osteoporoosin riskiä. Osasyynä luiden haurastumiselle voidaan pitää myös liian vähäistä D-vitamiinin saantia”, Kilpinen-Loisa sanoo.

Osana tutkimusta liikuntavammaisille lapsille annettiin D3-vitamiinilisää suun kautta 1000 IU (25 µg) koulupäivinä 10 viikon ajan. D-vitamiiniannos osoittautui turvalliseksi, eikä sivuvaikutuksia havaittu. ”On mahdollista, että näillä lapsilla päivittäin tarvittava D-vitamiini annos on vieläkin suurempi”, Kilpinen-Loisa huomauttaa. ”Osa tutkimukseen osallistuneista lapsista ei saanut D-vitamiinilisää ollenkaan, ja heillä veren D-vitamiininpitoisuudet laskivat alkukesällä huomattavan alhaisiksi. Tämä osoittaa, että lapsilla auringon valon tuottama D-vitamiini ei ole riittävää, vaan he tarvitsevat suun kautta otettavaa D-vitamiinilisää.”

Luuntiheysmittausten ja röntgenkuvausten avulla tutkimuksessa todettiin, että viidesosalla vaikeasti liikuntavammaisista lapsista luun tiheys oli selvästi alentunut, ja osteoporoosi voitiin todeta 17 prosentilla tutkituista lapsista. Neljäsosalla lapsista todettiin aiemmin täysin huomiotta jääneitä selkärangan murtumia, joiden voidaan katsoa aiheutuneen luuston haurastumisesta.

Kehitysvammaisilla laitosasukkailla D-vitamiinin puute oli myös yleistä. Kehitysvammaisten hoitokodissa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin lihakseen annettavan suuren D3-vitamiiniannoksen (150 000 KY) ja suun kautta päivittäin annosteltavan (800 KY) D3-vitamiiniannoksen tehoa ja turvallisuutta. Molemmat antotavat osoittautuivat yhtä turvallisiksi, mutta suun kautta annostelu oli tehokkaampi.

”Luuston terveydestä huolehtiminen ja sen tutkiminen ovat näillä potilasryhmillä erityisen tärkeää osteoporoosista johtuvien murtumien ehkäisemiseksi. Tutkimustulosten perusteella vaikeasti liikuntavammaisille lapsille ja kehitysvammaisille hoitokotiasukkaille suositellaan ympärivuotista suun kautta otettavaa D3-vitamiinilisää ainakin 800–1000 KY (20–25 µg) vuorokaudessa”, Kilpinen-Loisa sanoo.

LL Päivi Kilpinen-Loisa väittelee 12.5.2010 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bone health and vitamin D status in children with motor disability and adults with intellectual disability". Väitöstilaisuus järjestetään Päijät-Hämeen keskussairaalan, Isossa luentosalissa, Keskussairaalankatu 7, Lahti.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa .

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 040 522 7936
Sähköposti:
paivi.kilpinen-loisa@phsotey.fi

Päivi Kilpinen-Loisa on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1992 ja lastenneurologian erikoislääkäriksi vuonna 2001. Vuodesta 2002 lähtien hän on toiminut erikoislääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa.

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye