Skandinaaviset koirarodut risteytyneet susien kanssa
Koirien historiaa on selvitetty DNA-tutkimusten avulla jo vuosia. Ruotsalainen Peter Savolaisen
johtama tutkimusryhmä Tukholmasta on osoittanut että kaikki rodut mastiffista chiahuahuaan polveutuvat eteläisestä Itä-Aasiasta.
Sama tutkimusryhmä on nyt yhteistyössä professori Hannes Lohen
koiragenetiikan tutkimusryhmän kanssa osoittanut, että eräät skandinaaviset rodut ovat risteytyneet hiljattain uudelleen susien kanssa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Lohen tutkimusryhmän Helsingin yliopistoon rakentamaa laajaa koirien DNA-pankkia.
Sudet ja koirat elävät erillään ja risteytymät ovat hyvin harvinaisia. Skandinaviassa näin on kuitenkin uuden tutkimuksen mukaan tapahtunut n. 500-3000 vuotta sitten.
Suden perimää löytyy suomen lapinkoirista, norjan harmaahirvikoirista ja jämtlanninpystykorvista.
Risteytykset ovat todennäköisesti olleet edullisia kyseisille roduille.
”Tämä on tietysti spekulatiivista, mutta susien kautta näiden rotujen metsästysominaisuudet todennäköisesti parantuivat”, sanoo populaatiogeneetikko Peter Savolainen, Royal Institute of Technologista.
Hybridirodut muistuttavat ulkoisesti jossakin määrin sutta, mutta se ei välttämättä johdu risteytyksistä.
Monet muut rodut kuten siperian huskit ja laikat muistuttavat myös sutta, mutta eivät ole hybridisoituneet susien kanssa.
”Tautigeenipaikannuksen lisäksi koiran perimää tutkimalla voidaan selvittää myös rotujen alkuperää ja keskinäistä sukulaisuutta ja pyrkiä ymmärtämään näin myös rotujen erilaisia ominaisuuksia”, toteaa Hannes Lohi.
Lisätietoja julkaisusta Hannes Lohelta
hannes.lohi@helsinki.fi
tai Peter Savolaiselta
savo@kth.se
or +46-8-5537 8335.
Viite:
Klütsch C, Seppälä EH, Fall T, Uhlén M, Hedhammar Å, Lohi H and Savolainen P. High frequency of the mitochondrial D1 haplotype in particular Nordic breeds suggest a recent wolf-dog hybridization, Anim Genet, 2010, in press.
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme