Uusi tietokanta tukee iäkkäiden turvallisempaa lääkehoitoa

Iäkkäistä eli 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes joka kolmannella on käytössään vähintään kymmenen eri lääkettä. Suuret lääkemäärät johtavat haitta- ja yhteisvaikutusten sekä iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käytön yleistymiseen. Myös ikääntymisen aiheuttamat muutokset ja sairaudet herkistävät iäkkäitä lääkkeiden haittavaikutuksille.

Iäkkäillä vältettävien lääkeaineiden luetteloita on laadittu muun muassa Pohjois-Amerikassa, mutta näiden lääkeaineista merkittävä osa ei ole käytössä Suomessa. Siksi kansallisten tietokantojen laatiminen on tärkeää ja niitä onkin laadittu jo useissa Euroopan maissa, muun muassa Irlannissa ja Ranskassa. 

Vaikka iäkkäillä vältettävien lääkeaineiden käyttöön liittyy ikääntymismuutosten vuoksi suuri riski haitta- ja yhteisvaikutuksiin sekä sairastavuuden, kuolleisuuden ja terveydenhuollon kustannusten lisääntyminen, aiheuttavat ne kuitenkin vain osan iäkkäiden lääkehoitoon liittyvistä ongelmista.  Tästä syystä suomalaiseen iäkkäiden lääkityksen tietokantaan arvioitiin vältettävien lääkeaineiden lisäksi myös muut iäkkäiden Suomessa yleisesti käyttämät lääkeaineet. 

Suomalainen iäkkäiden lääkehoidon tietokanta

Iäkkäiden lääkehoidon tietokanta kattaa luokittelun 350:stä iäkkäiden yleisimmin käyttämästä lääkeaineesta tai niiden yhdistelmästä. Ne on luokiteltu tutkimustiedon ja kliinisen asiantuntemuksen perusteella konsensusperiaatteella muista terveydenhuollon tietokannoista tuttuihin ryhmiin A, B, C ja D. Lääkekohtaisissa tiedoissa viitataan myös muihin sähköisiin lääkehoidon tietokantoihin.  A-luokkaan (iäkkäille sopivat lääkeaineet) kuuluu 102 , B-luokkaan (tutkimusnäyttö, käyttökokemus tai teho on vähäistä 75 vuotta täyttäneillä) 15, C-luokkaan (soveltuu varauksin iäkkäille) 142 ja D-luokkaan (vältettävä käyttöä iäkkäillä) 91 lääkeainetta.

Perusterveydenhuollon apuvälineeksi tarkoitettu tietokanta kehitettiin Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON asettamassa asiantuntijatyöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Työryhmään kuuluivat professorit Sirpa Hartikainen, Risto Huupponen, Ismo Räihä, Timo Strandberg, ylilääkärit Maaria Seppälä, Jouko Laurila ja LT Jukkapekka Jousimaa. Työryhmän apuna toimivat LT Tiina Varis sekä proviisorit Jouni Ahonen ja Carita Linden-Lahti. Hanketta ovat rahoittaneet Sosiaali- ja terveysministeriö, Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Iäkkäiden lääketietokanta on saatavilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen verkkosivuilta www.fimea.fi .

Lisätietoja:

Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen
Itä-Suomen yliopisto, Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus
Puhelin: +358 40 355 3784
sirpa.hartikainen@uef.fi

Johtaja Pertti Happonen, Lääkehoitojen arviointi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Puh. +358 50 514 3292
pertti.happonen@fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo lääkkeitä, veri- ja kudostuotteita sekä kehittää lääkealaa. Viraston tehtäväkokonaisuuksiin kuuluvat lääkealan lupa- ja valvontatehtävät, tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä lääketiedon tuottaminen ja välittäminen lääkehuollon ja lääkehoitojen vaikuttavuuden parantamiseksi.

Fimea aloitti toimintansa 1.11.2009. Samassa yhteydessä Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO lakkautettiin. Fimean perustaminen oli osa laajempaa sosiaali- ja terveysministeriön organisoimaa suomalaisen lääkehuollon hallinnon uudistusta.

viestinta@fimea.fi