//EMBARGO 17.11.2010 klo 18.00// HY: Akatemiaprofessori Ilkka Hanskille Euroopan tiedesäätiön palkinto

Jaa
Euroopan tiedesäätiö ESF myönsi Latsis Prize -tiedepalkinnon Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Ilkka Hanskille. 100 000 Sveitsin frangin eli noin 74 000 euron arvoinen palkinto annetaan vuosittain eniten oman alansa tutkimusta Euroopassa edistäneelle tutkijalle tai tutkimusryhmälle. Hanski vastaanottaa palkinnon keskiviikkona 17. marraskuuta Euroopan tiedesäätiön yleiskokouksen yhteydessä Strasbourgissa.

Ilkka Hanskin (s. 1953) tutkimusaloja ovat ekologia ja metapopulaatiobiologia. Hän on ansioitunut erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja metapopulaatiobiologian tutkimuksen parissa.  Eturivin tutkijoista koottu kansainvälinen paneeli painotti palkitsemisperusteissaan Hanskin uraauurtavia teorioita, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet metapopulaatiobiologian kehittymiseen merkittäväksi tutkimusalaksi. Hänen tutkimuksensa ovat muuttaneet koko tutkimusalan ajattelutapaa.

Hanski on yksi tieteellisesti ansioituneimmista ekologeista maailmassa, ja hänen johtamansa Metapopulaatiobiologian huippuyksikkö Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa kuuluu korkeatasoisimpiin teoreettisen ja kokeellisen populaatiobiologian tutkimuskeskuksiin maailmassa.

– Meillä on suuri tutkimusryhmä, jossa on kahdeksan ansioitunutta senioritutkijaa. Erilaisia tutkimusaiheita yhdistää metapopulaatiobiologinen ajattelutapa ja käsitteistö. Tutkimusryhmämme tutkijoista jo kolme on saanut tavoitellun Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen. 

Metapopulaatiotutkimus voi tarjota vastauksia keskeisiin elinympäristöjen hallintaan ja luonnonsuojeluun liittyviin kysymyksiin. Yhä suurempi osa elinympäristöistä on pirstoutunut, eikä ihmisen ja luonnon tarpeiden yhteensovittaminen ole aina helppoa. 

– Metapopulaatiomallinnuksella voidaan esimerkiksi selvittää sitä, mikä on kriittinen elinympäristön pirstoutumisaste, jonka jälkeen laji ei enää selviydy pitkän päälle. Olemme saaneet uutta tietoa siitä, miten ja miksi lajit kuolevat paikallisesti sukupuuttoon. Tiedämme myös, mikä auttaa niitä selviytymään pirstoutuneessa ympäristössä.

Hanski tunnetaan parhaiten hänen Ahvenanmaalla lähes 20 vuoden ajan tekemistään täpläverkkoperhostutkimuksista. Täpläverkkoperhonen on edelleen hänen tärkein tutkimuskohteensa.

– Täpläverkkoperhostutkimuksen avulla on saatu vastauksia moniin tärkeisiin tutkimuskysymyksiin. Olemme käyttäneet täpläverkkoperhosta mallilajina, jonka avulla on tutkittu pirstoutuneen elinympäristön vaikutuksia lajien kannanvaihteluun ja mikroevoluutioon.

Ilkka Hanski suoritti tohtorin tutkinnon Oxfordin yliopistossa vuonna 1979. Hän on toiminut vt. eläintieteen professorina Helsingin yliopistossa (1988-1991), eläintieteen professorina (1993-) ja Suomen Akatemian akatemiaprofessorina (1996-).  Hän on Royal Societyn, Yhdysvaltain tiedeakatemian, Ruotsin tiedeakatemian ja kuuden muun tiedeakatemian jäsen. Hänet on aiemmin palkittu useilla merkittävillä tiedepalkinnoilla.

Lisätietoa palkinnosta: www.esf.org/activities/european-latsis-prize-2010.html

Euroopan tiedesäätiön verkkosivut: www.esf.org

Metapopulaatiobiologian huippuyksikön verkkosivut: http://www.helsinki.fi/biotieteet/tutkimus/metapopulaatiobiologiaHanski.htm

Lisätietoja:

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski
ilkka.hanski(at)helsinki.fi
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
P. (09) 191 577 45

Kuvia Ilkka Hanskista löytyy Suomen Akatemian kuvagalleriasta: 
http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Kuvagalleria/




Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye