Suomalaisilta löytyi vaikeaa impulsiivisuutta aiheuttava perimän muutos - serotoniinireseptorin geenivirhe selittää osin suomalaista humalaväkivaltaa

Jaa
Suomalaisten alkoholistimiesten impulsiivisen humalaväkivallan taustalta löytyi aivojen välittäjäaineenvaihduntaan vaikuttava geenivirhe. Samaa mutaatiota ei löytynyt muista väestöistä.

Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Yhdysvaltain National Institutes of Healthin tutkijat ovat löytäneet perimän muutoksen, joka saattaa johtaa väkivaltaiseen impulsiiviseen käytökseen alkoholin vaikutuksen alaisena. Tutkimus julkaistaan 23. joulukuuta arvostetussa Nature-lehdessä.

Tut
kimuksessa löydettiin serotoniinireseptori 2B:n geenistä (HTR2B) tavallisessa väestössä suhteellisen harvinainen mutaatio, joka lisäsi tuntuvasti toistuvan impulsiivisen väkivaltakäytöksen riskiä. Löydetty perimän muutos muuttaa tavallisen aminohappoa säätelevän emäskolmikon niin sanotuksi stop-kodoniksi. Tämä johtaa siihen, että mutaation kantajilla geeniä ei lueta kokonaisuudessaan.

Serotoniini on yksi hermosolujen viestinvälityksen välittäjäaineista, joka liittyy muun muassa käyttäytymisen ja mielialan säätelyyn; serotoniinia pidetään yhtenä tärkeänä tekijänä ihmisen impulsiivisen väkivaltaisen käyttäytymisen, itsetuhoisuuden ja tuhopolttokäyttäytymisen taustalla.

Tutkimusaineisto koostui yli 9 000 henkilöstä, joista noin 3 000 edusti Yhdysvaltojen väestöä tai maailmanlaajuista etnistä jakautumaa, ja loput noin 6 000 olivat suomalaisia. Suomalaisaineistossa oli mukana Helsingin yliopiston oikeuspsykiatrian tutkijoiden kokoama väkivaltarikollisten ryhmä: 228 alkoholisoitunutta miestä, jotka olivat syyllistyneet impulsiivisiin väkivaltarikoksiin. Heillä oli myös lisääntynyt riski itsetuhokäytökseen.

Serotoniinireseptorin mutaatio löytyi 97 suomalaiselta, joista 17 oli alkoholisoituneita väkivaltarikollisia. Muista väestöistä mutaatio löytyi vain yhdeltä yhdysvaltalaiselta naiselta, joka osoittautui suomalaistaustaiseksi. Suomalaisväestöstä mutaation kantajia on reilu prosentti.

Tutkijat korostavat, että geenimuutos yksinään ei riitä impulsiivisen ja väkivaltaisen käytöksen laukaisijaksi; valtaosa mutaation kantajista on täysin normaalisti käyttäytyviä ihmisiä.

”Tähän mutaatioon näyttää liittyvän suuria ongelmia vain alkoholisoituneilla miehillä voimakkaiden humalatilojen yhteydessä. Suomalaisesta humalaväkivallasta tämä geenivirhe selittää arvioni mukaan noin kahdeksan prosenttia – mutta kysymyksessä ovat juuri sellaiset väkivaltarikokset, jotka näyttävät saaneen alkunsa täysin mitättömästä ulkoisesta ärsykkeestä ja ovat käsittämättömiä sekä ulkopuolisille että jälkeenpäin yleensä myös tekijälle itselleen”, sanoo oikeuspsykiatrian professori Matti Virkkunen Helsingin yliopistosta.

Serotoniinireseptori 2B:n yhteys impulsiiviseen käyttäytymiseen osoitettiin myös hiirikokeissa: Poistogeeniset hiiret, joilla kyseistä reseptoria ei ole, käyttäytyivät impulsiivisemmin kuin verrokit. Tutkimukset alkoholin vaikutuksesta poistogeenisten hiirten käyttäytymiseen ovat meneillään.

”Nämä tutkimustulokset lisäävät ymmärrystämme impulsiivisuuden mekanismeista. On kuitenkin muistettava, että impulsiivisuus on monimuotoinen ja useasta tekijästä koostuva ominaisuus, jonka ilmentymisestä nyt löydetty perimän muutos selittää vain pienen osan”, toteavat tutkimukseen osallistuneet professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta ja professori Tiina Paunio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.


Lisätietoja:

Professori Matti Virkkunen, HY
Puh. 050 427 1157

Sähköposti: matti.virkkunen@hus.fi

Professori Jaakko Kaprio, HY
(tavoitettavissa 27.12. alkaen)
Puh. 050 4151 282
Sähköposti:
jaakko.kaprio@helsinki.fi


Mvs. professori Tiina Paunio, THL, HY, HUS
Puh. 050 3507936
Sähköposti:
tiina.paunio@thl.fi

Viite:
Bevilacqua,L, Maroteaux L, Kaprio J, Yuan Q, Tikkanen R, Paunio T, Zhou Z, Wedenoja J, Doly S, Diaz S, Hodgkinson CA, Dell´Ósso L, Suvisaari J, Coccaro E, Rose RJ, Peltonen L, Virkkunen M, Goldman D.
A population-spesific stop codon in the HTR2B gene co-segregates with severe impulsivity. Nature, 2010

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye