Kuha-ahven todettiin harvinaiseksi takaisinristeymäksi

Porilainen Juha Heino sai lokakuussa 2009 Kokemäenjoen suistoalueelta saaliikseen 25-senttisen ja 136-grammaisen kalan, jossa oli sekä kuhan että ahvenen piirteitä. Kalamies toimitti saaliinsa tutkittavaksi Helsingin yliopistoon, jossa kalaa verrattiin samalta alueelta pyydettyihin puhtaisiin ahven- ja kuhanäytteisiin.

Kalan evien väritys oli samanlainen kuin ahvenella, mutta kylkijuovia sillä oli yhtä monta kuin kuhalla. Kala muistutti ulkoisilta piirteiltään vaihtelevasti sekä kuhaa että ahventa. Esimerkiksi pään ja suomujen muoto sekä peräeväruotojen ja kylkiviivasuomujen lukumäärä olivat kuhan ja ahvenen välimaastosta. Myös kalan sukuelimet olivat rakenteellisesti sekoitus kuhaa ja ahventa; mätipussit alkoivat kaksiosaisina kuten kuhalla, mutta sulautuivat ahvenelle ominaisesti keskivaiheeltaan yhteen.

Tutkijoiden suorittama geneettinen analyysi todisti, että kyseessä ei ollut kuhan ja ahvenen risteymä, vaan kuhan ja kuha-ahvenen takaisinristeymä. Kyseessä on harvinainen tapaus, sillä kuha ja ahven ovat melko hyvin suojattuja keskinäiseltä risteytymiseltä. Tämän todistavat osaltaan jatkuvasti epäonnistuneet keinotekoiset risteyttämisyritykset. Harvinaiset risteytyskokeissa syntyneet kuhan ja ahvenen poikaset ovat kuolleet pian kuoriutumisen jälkeen.

Vastaavia tapauksia tunnetaan Suomesta ja maailmalta vain yksi. Helsingin Laajalahdelta saatiin vuonna 1961 erikoinen ahvenkala, jonka suomut, ruumiinmuoto, kylkiviivasuomujen ja takimmaisen selkäevän ruotojen lukumäärä vastasivat nyt tutkittua takaisinristeymää. Geneettinen vahvistus jäi kuitenkin puuttumaan.

Nyt tehty ja tieteellisesti vahvistettu havainto osoittaa, että kuhan ja ahvenen risteytyminen on mahdollista, ja että myös niiden risteymä on ainakin tietyissä olosuhteissa lisääntymiskelpoinen.

Aiheesta ilmestynyt tieteellinen artikkeli löytyy osoitteesta http://www.annzool.net/ (pääsivun vasen yläkulma ”forthcoming”).

Mika Vinnin ottamassa kuvassa takaisinristeymä on kuvan keskellä, kantalajien  välissä.

Lisätietoja:

Soveltavan ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilainen
kimmo.kahilainen@helsinki.fi
P. 040 182 2261