Luovat yksilöt eivät takaa menestystä
Poutanen tutki väitöskirjassaan itseohjautuvia ongelmanratkaisuryhmiä, jotka työskentelivät todellisten yhteiskunnallisten ongelmien parissa innovaatioleiriolosuhteissa. Hän haastatteli, havainnoi ja videoi ryhmien työskentelyä kahtena eri vuotena.
Tutkimuksen tulokset tiivistyvät kolmeen keskeiseen ajatukseen: Ensinnäkin itseohjautuvan ryhmän työprosessi ei etene lineaarisesti ongelmasta kohti ratkaisua, vaan ryhmä joutuu kärsivällisesti harjoittelemaan, kuinka työskennellä yhdessä ennen kuin uusia ideoita alkaa syntyä. Toiseksi tällaista ryhmää ei pidä ajatella yksilöiden kautta; se on aina laadullisesti jotain muuta kuin sen jäsentensä summa. Kolmanneksi ihmisten kokemusten, osaamisen ja tietojen erilaisuudesta voidaan hyötyä vain oikeanlaisen viestinnän avulla.
- Edes parhaat luovat ihmiset eivät yksin takaa ryhmän, tiimin tai organisaation innovatiivisuutta. Tarvitaan yhteistyötaitoja, jotta parhaat kyvyt ja ideat saadaan hyödynnettyä, Poutanen korostaa.
Luova työprosessi
edellyttää kärsivällisyyttä
Usein esitetty luovan työprosessin ideaalimalli etenee seuraavasti: ongelman muotoilusta edetään ideoiden tuottamisen kautta parhaan idean valintaan ja kehittelyyn ja siitä kohti lopullista ratkaisua.
- Se työprosessi, jonka omassa tutkimuksessani havaitsin, vaikuttaisi noudattavan hyvinkin ennustamatonta ajallista dynamiikkaa. Parasta erityisesti yhteisölliselle luovalle työskentelylle on kärsivällisyys, sillä oleellista on että yhteistyö alkaa toimia ja tehokas työtapa löytyy ennen kuin aletaan keskittyä itse ongelman ratkaisuun, Poutanen sanoo.
Itsenäisyys yhteisten
työtapojen taustalla
Väitöstutkimuksen mukaan luovassa ryhmätyöskentelyssä sekä yksilö- että yhteisötasot ovat yhtäaikaisesti läsnä. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmässä toimiessaan sen jäsenet oppivat yhdessä, millä tavalla juuri he kykenevät hyötymään toistensa erilaisesta osaamisesta ja tiedoista.
- Kun ihmiset työskentelevät ryhmässä keskenään, he kehittävät uusia, vain ryhmän tasolla esiintyviä taitoja ja kykyjä. Ryhmän jäsenet esimerkiksi oppivat keskustelemaan tavalla, jossa toisia kuunnellaan, mutta liian pitkiä monologeja ei sallita. Tällä tavalla luova ryhmä kehittää juuri heille ominaisia tehokkaan työskentelyn sääntöjä, Poutanen selittää.
Jotta ryhmäläiset kykenisivät oppimaan oman erityisen tapansa toimia, he tarvitsevat kuitenkin paitsi aikaa, myös itsenäisyyttä omaa toimintaansa koskevassa päätöksenteossa.
- Tässä mielessä valmiiden luovan työn prosessimallien ja sääntöjen liian tiukka seuraaminen voi johtaa siihen, että ryhmäläiset eivät saa hyödynnettyä erilaisuuttaan kovin tehokkaasti.
- Hyvää tarkoittava ryhmänjohtaja voi pahimmillaan joutua tekemään suuren osan luovasta työstä itse, kun muut seuraavat ennalta määriteltyjä rooleja, eivätkä opi toimimaan yhdessä juuri heille tehokkaalla tavalla.
Poutasen tutkimuksen mukaan avainroolissa ideoiden kehittelyssä ryhmissä on se, millä tavalla ryhmien jäsenet kykenevät kommunikoimaan keskenään.
- Ryhmässä on hyvä olla erilaista vuorovaikutuksellista osaamista. Tarvitaan esimerkiksi diplomaatti, joka kykenee rauhoittamaan osapuolia sovittelevalla tyylillä. Tarvitaan niitä, jotka osaavat rakentaa siltoja eri näkökulmien välille kysymällä oikeanlaisia kysymyksiä, ja niitä jotka vahtivat, että kaikki saavat suunvuoron, Poutanen sanoo.
VTM Petro Poutanen väittelee 17.6.2016 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Complexity and collaboration in creative group work". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A.
Vastaväittäjänä on professori Markku Wilenius, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Esa Väliverronen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Department of Social Research. Väitöskirjaa myy Unigrafia Bookstore http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ books@unigrafia.fi PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa, jonne linkki löytyy alta.
Väittelijän yhteystiedot:
Petro Poutanen
Puh. 040 767 1631
petro.poutanen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme