Vain vähän HDL-kolesterolia ja sekin huonolaatuista?
Veren kolesterolitasot ovat tärkeitä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Kansanomaisesti puhutaan huonosta LDL-kolesterolista ja hyvästä HDL-kolesterolista: kohonnut LDL-kolesterolitaso ja matala HDL-kolesterolitaso ovat yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin, kun taas korkea HDL-kolesterolitaso on yhteydessä vähentyneeseen riskiin.
Viime vuosina on tunnistettu nelisenkymmentä geenialuetta, jotka liittyvät veren HDL-kolesterolipitoisuuksiin. Äskettäin julkaistussa suomalaistutkimuksessa selvitettiin matalan HDL-kolesterolitason geneettistä taustaa sekä HDL-hiukkasten koostumusta hyödyntämällä suomalaista potilasaineistoa. Tutkimukseen valittiin henkilöitä, joilla HDL-kolesterolin taso oli joko hyvin korkea tai hyvin matala.
Tutkimuksessa löytyi useita uusia matalaan HDL-kolesterolitasoon liittyviä geenejä. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että useat sellaiset geenit, joiden on aikaisemmin todettu liittyvän immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion käynnistymiseen, liittyivät myös matalaan HDL-kolesterolitasoon.
”Tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan tulehduksella on vahva yhteys matalaan HDL-kolesterolitasoon”, toteaa artikkelin pääkirjoittaja, tutkija Pirkka-Pekka Laurila Helsingin yliopistosta.
” Osalla ihmisistä on tutkimuksemme mukaan muita suurempi geneettinen taipumus rasvakudoksen ja verisuonen tulehdusreaktioon. Tällainen tulehdus voi estää kolesterolin siirtymistä rasva- ja tulehdussoluista verenkiertoon, jolloin kolesteroli kertyy verisuonen seinämään ja HDL-kolesterolin pitoisuus veressä vähenee.”
’Hyvä’ ei aina olekaan niin hyvää
Tutkimus osoitti myös, että HDL:n laatu voi vaihdella huomattavan paljon. Henkilöillä, joilla HDL-kolesterolin taso oli erityisen matala, myös HDL-hiukkasten laatu oli huonontunut: ne sisälsivät vähemmän muun muassa hapettumista estäviä rasva-aineita. Niillä, joilla HDL-kolesterolipitoisuus oli korkea, hiukkasten rasvakoostumus puolestaan oli sydän- ja verisuonitautien kannalta edullinen.
”Hyvästä ja huonosta kolesterolista puhuminen onkin harhaanjohtavaa, sillä itse kolesteroli on täsmälleen sama molekyyli sekä ’hyvissä’ HDL- että ’pahoissa’ LDL-hiukkasissa. HDL-hiukkasten sisältämät muut molekyylit kuin kolesteroli – hiukkasen pinnalla sijaitsevat erilaiset rasva- ja valkuaisaineet – todennäköisesti suojaavat valtimoita tulehdukselta ja hapettumiselta ja siten ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja”, Laurila sanoo.
Tutkimukseen osallistuivat keskeisesti professori Marja-Riitta Taskisen, professori Matej Orešičin, dosentti Matti Jauhiaisen ja professori Samuli Ripatin tutkimusryhmät Helsingin yliopistosta.
Kolesteroli on rasvankaltainen aine, joka kulkee verenkierrossa liittyneenä kuljetusproteiineina toimiviin lipoproteiinihiukkasiin, LDL-hiukkasiin tai HDL-hiukkasiin. HDL-hiukkaset poistavat kolesterolia verisuonten seinämistä ja kuljettavat sen maksaan, josta se erittyy sapen mukana pois elimistöstä. LDL-hiukkaset puolestaan kuljettavat kolesterolia verestä kudoksiin. Jos LDL-kolesterolia on veressä runsaasti, sitä kertyy valtimoiden seinämiin, ja tämä johtaa valtimoiden kovettumiseen (ateroskleroosi).
Lisätietoja:
Pirkka-Pekka Laurila
Puh. 050 352 1235
Sähköposti: pirkka-pekka.laurila@helsinki.fi
Viite: Laurila PP, Surakka I, Sarin AP, Yetukuri L, Hyötyläinen T, Söderlund S, Naukkarinen J, Tang J, Kettunen J, Mirel DB, Soronen J, Lehtimäki T, Ruokonen A, Ehnholm C, Eriksson JG, Salomaa V, Jula A, Raitakari OT, Järvelin MR, Palotie A, Peltonen L, Oresic M, Jauhiainen M, Taskinen MR, Ripatti S. Genomic, Transcriptomic, and Lipidomic Profiling Highlights the Role of Inflammation in Individuals With Low High-density Lipoprotein Cholesterol. Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2013 Apr;33(4):847-57.
****************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
Puh. 050 406 2043
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme