Hermokasvutekijöiden tuotannon tehostaminen tulevaisuudessa Parkinsonin taudin hoitokeino?
Aivojen dopamiinihermosolujen toimintahäiriö tai tuhoutuminen on liitetty Parkinsonin tautiin ja moniin muihin neurologisiin sairauksiin. Dopamiinihermosolujen pysyminen toimintakunnossa puolestaan riippuu useiden erilaisten säätelytekijöiden yhteistoiminnasta.
Gliasolulinjaperäinen hermokasvutekijä GDNF on mahdollisesti yksi näistä säätelytekijöistä. Sen toiminnan tutkiminen ei ole aivan helppoa, sillä samoja viestireittejä voivat ainakin osaksi käyttää monet muutkin säätelytekijät.
Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa on kehitetty uusia geneettisiä malleja, joiden avulla päästään huomattavasti lähemmäs GDNF:n toiminnan ymmärtämistä. Näitä malleja käyttäen on GDNF:n merkitystä aivojen dopamiinihermojen toiminnassa tutkittu ahkerasti myös farmasian tiedekunnassa.
– Meillä onkin nyt maailman parhaat työkalut GDNF:n fysiologisen merkityksen tutkimiseen, sanoo elokuussa väittelevä Jaakko Kopra.
Väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että aivojen itse valmistamalla eli endogeenisellä GDNF:llä on merkittävä rooli aivojen dopamiinihermosolujen kehityksessä ja toiminnassa. Vastoin aiempia tutkimuksia tulokset viittaavat kuitenkin myös siihen, ettei aivojen omaa GDNF:ää välttämättä tarvita ylläpitämään näitä hermosoluja yksilön vanhetessa.
– Lisäksi aivojen itse tuottaman GDNF:n kyky suojella Parkinsonin tautimallissa ilman GDNF-annosteluun tavallisesti liittyviä haittavaikutuksia merkitsee, että endogeenisen GDNF:n tuotannon lisääminen saattaisi joskus tulevaisuudessa olla tehokas tapa hoitaa Parkinsonin tautia.
_________________
FM Jaakko Kopra väittelee 12.8.2016 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Endogenous GDNF as a regulator of midbrain dopamine neurons" (Endogeeninen GDNF keskiaivojen dopamiinihermosolujen säätelijänä). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 1041, Viikinkaari 5.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.
Yhteyshenkilöt
FM Jaakko Kopra
jaakko.kopra@helsinki.fi
puh. 050 448 0784
tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme