Suomalainen suru on salattua ja sanatonta
– Olemme taipuvaisia ajattelemaan, että surusta tulisi päästä yli mahdollisimman nopeasti. Eroon pyristelyn sijaan surua kannattaisi vaalia, sillä murhe on ihmiselämässä erityisen merkityksellistä, sanoo uskontotieteilijä Mari Pulkkinen.
Mari Pulkkinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan 2000-luvun alkua elävien suomalaisten kokemuksia läheistensä menettämisestä. Tutkimusaineisto koostui surevilta mediailmoituksin kerätyistä kirjeistä.
Menetys on kokemus – ei surutyötä
Tutkimuksessa surua tarkastellaan psykologista tunnereaktiota laajempana ilmiönä. Mari Pulkkinen luo menetyskokemusta kuvaavan mallin, jossa suru saa ilmauksia tunteiden ja tajunnan, tekojen ja toiminnan sekä sanojen ja kielellisten ilmausten ulottuvuuksilla. Surua tai surevia ei voida ymmärtää, ellei kokemusta peilata kokijansa ainutkertaiseen elämänkulkuun ja kokemusta ympäröivään kulttuuris-yhteiskunnalliseen tapahtumapaikkaan.
– Surun synonyymina usein käytetty surutyö-termi ja ajatus surusta dynaamisena prosessina eivät riitä kuvaamaan kokemuksen kokonaisuutta, Pulkkinen painottaa.
– Menetyksessä on kyse myös muusta kuin mielen ponnistuksesta ja tunteiden työstämisestä. Suru antaa merkityksen tulevan lisäksi menneelle. Yksiselitteisen etenevää on ainoastaan elämänkulku, johon menetys sijoittuu.
Tutkimuksen mukaan psykologisoitunut surukäsitys vaikeuttaa surun ja surevien ymmärtämistä. Ajattelutapa ei huomioi ihmisen kokonaisvaltaisuutta eikä vastaa surevien omia kokemuksia.
Osanotto koetaan puutteelliseksi
Suomalaista surua voidaan kuvata tunnetasolla salatuksi, toiminnallisessa mielessä suoritetuksi ja kielellisten ilmausten osalta sanattomaksi. Sekä elämäntilanne että kokemusta kahlitseva kuolemankulttuuri raskauttavat surevien arkea. Surevat eivät ole vain menetyskokemuksen passiivisia vastaanottajia vaan mielekkyyttä tavoittelevia, aktiivisia toimijoita. Kipeää tekeviä ovat tilanteet, joissa ulkopuoliset eivät ymmärrä surevien intressejä.
– Kanssaihmisten kykyä kohdata sureva kuvataan kirjaimellisesti pakkasen puolella olevaksi, Pulkkinen sanoo. – Usein surevat toivovat osakseen erilaista osanottoa ja myötätuntoa kuin ovat saaneet.
FM Mari Pulkkinen väittelee 17.8.2016 klo 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Salattu, suoritettu ja sanaton suru – Läheisen menettäminen kokonaisvaltaisena kokemuksena”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa auditorium XII (päärakennus, Unioninkatu 34).
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa. Painettua kirjaa myy ja välittää Unigrafian kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Pulkkinen
mari.pulkkinen@helsinki.fi
0400 495 902
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tehokasta ja turvallista kivunlievitystä lapsille22.5.2025 12:44:23 EEST | Tiedote
Nenänsisäisesti annosteltava deksmedetomidiini lievittää tehokkaasti kipua ja vähentää ahdistusta päivystyksessä tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden aikana.
Monimuotoisuus on avain ekosysteemien vakauteen22.5.2025 11:11:57 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa laajassa yhteistyötutkimuksessa tarkasteltiin 900 lajia 20 vuoden aikana ja osoitettiin, että eliöyhteisöjen monimuotoisuus lisää ekosysteemien vakautta ja suojelee niitä muuttuvassa ympäristössä.
Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu22.5.2025 08:48:16 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 28.5.22.5.2025 08:12:10 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston uusien professorien juhlaluennot järjestetään keskiviikkona 28.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33 ja luentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona. Tapahtuma on kaikille avoin.
Kaksostutkimus avaa mitokondrioiden merkitystä geenisäätelyssä lihavuuden taustalla21.5.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kaksostutkimuksen mukaan heikentynyt mitokondrioiden toiminta voi vaikuttaa kehon rasvoittumiseen ja insuliinivasteen heikkenemiseen. Tämä puolestaan voi johtaa geenien säätelyyn vaikuttaviin kemiallisiin DNA-muutoksiin. Havainnot avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden hoitoon mitokondrioiden toimintaan tai geenisäätelyyn vaikuttamalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme