Aivohalvauksen hoitotulokset ovat parantuneet, mutta edelleen on parannettavaa
Aivohalvaus on kallis kansansairaus johon sairastuu vuosittain yli 10 000 suomalaista ja jonka on joskus sairastanut 1,5 prosenttia väestöstä. Aivohalvauskeskusten perustaminen on parantanut sairauden hoitotuloksia, mutta yli kolmasosa potilaista ei edelleenkään pääse optimaalisen hoidon piiriin. Myös lääkehoidossa on parantamisen varaa, osoittaa LL Atte Meretojan väitöstutkimus.
Neljäsosa aivohalvauspotilaista kuolee vuoden sisällä sairastumisestaan. Kuolleisuus on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana pienentynyt. Keskimääräinen elinaika aivoinfarktin jälkeen on pidentynyt kahdella vuodella ja on nyt vajaa kahdeksan vuotta. Myös odotettava elinaika aivoverenvuodon jälkeen on pidentynyt vuodella ja on nyt reilu neljä vuotta.
— Vaikka väestö vanhenee, uusien aivohalvausten määrä vähenee ja potilaat selviävät paremmin halvauksestaan, Meretoja toteaa.
Aivohalvauksen ilmaantuvuus on vähentynyt riskitekijöiden – korkean verenpaineen, kolesterolin, tupakoinnin ja ylipainon – suhteen tapahtuneen suotuisen kehitysten ansiosta. Aivohalvauksen sairastamisen jälkeen tarvitaan elämäntapamuutoksia ja riskitekijöiden lääkehoitoa; lääkehoito toteutuu kuitenkin suositusten mukaisesti vain puolella potilaista.
Meretojan tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa, että tarkat kriteerit täyttävässä nykyaikaisessa aivohalvauskeskuksessa hoidettujen potilaiden kuolleisuus ja laitoshoitoon jäämisen riski ovat pienempiä kuin jos potilaat hoidetaan tavallisissa sairaaloissa.
— Kuitenkin yli kolmannes potilaista Suomessa hoidetaan edelleen aivohalvauskeskusten ulkopuolella, väittelijä huomauttaa.
Aivohalvaukset johtuvat aivoverisuonen tukoksesta (aivoinfarkti) tai repeämästä (aivoverenvuoto eli ICH ja lukinkalvonalainen vuoto eli SAV). Aivohalvaukset ovat tärkeimpiä kuoleman ja pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttajia Suomessa. Elämänsä ensimmäisen aivohalvauksen saa vuosittain yli 10 000 suomalaista ja yli 80 000 on joskus sairastanut aivohalvauksen. Aivohalvauspotilaiden terveydenhuollon kustannukset ovat yli miljardi euroa vuosittain, eli 7 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.
PERFECT Stroke -tutkimus (Performance, Effectiveness, and Costs of Treatment episodes in Stroke, eli Hoitoketjujen tehokkuus, vaikuttavuus ja kustannukset aivohalvauspotilailla) on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimaa PERFECT-hanketta, jossa kehitetään menetelmiä kansallisten rekisterien hyödyntämiseen.
LL, MSc (Stroke Medicine) Atte Meretoja väittelee 19.8.2011 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "PERFECT Stroke - PERFormance, Effectiveness, and Costs of treatment episodes in Stroke" (Hoitoketjujen tehokkuus, vaikuttavuus ja kustannukset aivohalvauspotilailla). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki, luentosali 3, Haartmaninkatu 8. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston
E-thesis -palvelussa
.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 0400 536 752
Sähköposti:
atte.meretoja@fimnet.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme