Aivohalvauksen hoitotulokset ovat parantuneet, mutta edelleen on parannettavaa
15.8.2011 09:26:36 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Aivohalvaus on kallis kansansairaus johon sairastuu vuosittain yli 10 000 suomalaista ja jonka on joskus sairastanut 1,5 prosenttia väestöstä. Aivohalvauskeskusten perustaminen on parantanut sairauden hoitotuloksia, mutta yli kolmasosa potilaista ei edelleenkään pääse optimaalisen hoidon piiriin. Myös lääkehoidossa on parantamisen varaa, osoittaa LL Atte Meretojan väitöstutkimus.
Neljäsosa aivohalvauspotilaista kuolee vuoden sisällä sairastumisestaan. Kuolleisuus on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana pienentynyt. Keskimääräinen elinaika aivoinfarktin jälkeen on pidentynyt kahdella vuodella ja on nyt vajaa kahdeksan vuotta. Myös odotettava elinaika aivoverenvuodon jälkeen on pidentynyt vuodella ja on nyt reilu neljä vuotta.
— Vaikka väestö vanhenee, uusien aivohalvausten määrä vähenee ja potilaat selviävät paremmin halvauksestaan, Meretoja toteaa.
Aivohalvauksen ilmaantuvuus on vähentynyt riskitekijöiden – korkean verenpaineen, kolesterolin, tupakoinnin ja ylipainon – suhteen tapahtuneen suotuisen kehitysten ansiosta. Aivohalvauksen sairastamisen jälkeen tarvitaan elämäntapamuutoksia ja riskitekijöiden lääkehoitoa; lääkehoito toteutuu kuitenkin suositusten mukaisesti vain puolella potilaista.
Meretojan tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa, että tarkat kriteerit täyttävässä nykyaikaisessa aivohalvauskeskuksessa hoidettujen potilaiden kuolleisuus ja laitoshoitoon jäämisen riski ovat pienempiä kuin jos potilaat hoidetaan tavallisissa sairaaloissa.
— Kuitenkin yli kolmannes potilaista Suomessa hoidetaan edelleen aivohalvauskeskusten ulkopuolella, väittelijä huomauttaa.
Aivohalvaukset johtuvat aivoverisuonen tukoksesta (aivoinfarkti) tai repeämästä (aivoverenvuoto eli ICH ja lukinkalvonalainen vuoto eli SAV). Aivohalvaukset ovat tärkeimpiä kuoleman ja pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttajia Suomessa. Elämänsä ensimmäisen aivohalvauksen saa vuosittain yli 10 000 suomalaista ja yli 80 000 on joskus sairastanut aivohalvauksen. Aivohalvauspotilaiden terveydenhuollon kustannukset ovat yli miljardi euroa vuosittain, eli 7 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.
PERFECT Stroke -tutkimus (Performance, Effectiveness, and Costs of Treatment episodes in Stroke, eli Hoitoketjujen tehokkuus, vaikuttavuus ja kustannukset aivohalvauspotilailla) on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimaa PERFECT-hanketta, jossa kehitetään menetelmiä kansallisten rekisterien hyödyntämiseen.
LL, MSc (Stroke Medicine) Atte Meretoja väittelee 19.8.2011 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "PERFECT Stroke - PERFormance, Effectiveness, and Costs of treatment episodes in Stroke" (Hoitoketjujen tehokkuus, vaikuttavuus ja kustannukset aivohalvauspotilailla). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki, luentosali 3, Haartmaninkatu 8. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston
E-thesis -palvelussa
.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 0400 536 752
Sähköposti:
atte.meretoja@fimnet.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sikatilallinen, haluatko tietää, miten sioillasi menee? Hae mukaan eurooppalaiseen tutkimukseen22.4.2026 17:25:17 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen johtama laaja kansainvälinen hanke kartoittaa emakoiden ja porsaiden hyvinvointia yli 300 sikatilalla kymmenessä Euroopan maassa. Suomalaisia tiloja kutsutaan mukaan keväällä 2026.
Helsingin yliopiston talous pysyi vakaana vuonna 202522.4.2026 11:22:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin mukaan jaettava perusrahoitus heikkeni, mutta valtion rahoitus kokonaisuutena kasvoi.
Incel-yhteisöt ovat monimutkaisempia kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää22.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Julkisessa keskustelussa incelit esitetään usein joko yksinäisinä uhreina tai vaarallisina ekstremisteinä. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että miesten incel-identiteetti on joustava ja muuttuva: osallistumisen intensiteetti ja naisvihan syvyys vaihtelevat yksilöittäin ja elämäntilanteen mukaan.
Maidontuotannon hiilijalanjälki mahdollisesti oletettua suurempi21.4.2026 10:36:36 EEST | Tiedote
Karjankasvatus aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti. Uuden tutkimuksen mukaan maidon hiilijalanjälki voi olla huomattavasti suurempi kuin laskelmissa yleensä, kun otetaan huomioon myös maaperästä vapautuva hiilidioksidi.
Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa17.4.2026 09:43:40 EEST | Tiedote
Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallinen vaikuttaminen oikeusjärjestelmän viranomaisiin on kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa, osoittaa uusi tutkimus. Ilmiö on odotettua hienovaraisempaa ja jää siksi usein piiloon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme