Väitös EU:n corporate governance -sääntelystä: keskittynyt osakkeenomistus EU-sääntelyn puristuksessa

EU:n omistajaohjaussääntelyn (corporate governance) merkitys on kasvanut finanssikriisin jälkeisinä vuosina. EU-sääntelyä on kuitenkin arvosteltu voimakkaasti. Corporate governance -järjestelmät EU:ssa eroavat toisistaan huomattavasti, mitä ei EU-sääntelyssä ole riittävästi huomioitu. Tämän on katsottu vaikuttaneen EU:ssa listattujen yritysten toimintaedellytyksiin ja EU:n rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyyn. Lisäksi useat EU:n corporate governance -aloitteet ovat epäonnistuneet; ne eivät ole johtaneet uuteen sääntelyyn tai lopputulos on vesittynyt poliittisten kompromissien lopputuloksena.

EU-sääntelyssä on muun muassa suhtauduttu varauksellisesti keskitettyyn omistukseen pörssiyhtiöissä. EU:n komissio on aiemmin esittänyt esim. moniääniosakkeiden kieltoa ja äänioikeuden rajoittamista yritysostotilanteissa. Viimeksi komissio on esittänyt rajoituksia lähipiiriliiketoimien toteuttamiseen - näihin rajoituksiin on nyt kuitenkin alustavasti tulossa kansallista harkintavaltaa.

Keskittynyt osakkeenomistus on Pohjoismaissa tarjonnut kilpailukykyisen perustan liiketoiminnalle suurissakin yhtiöissä, eikä sen edellytyksiä tulisi rajoittaa. EU:n yhtiöoikeutta voidaan ja pitääkin kehittää ilman, että eri corporate governance -mallien perusteita romutetaan. Tämä edellyttää, että eri mallien ominaisuudet tunnetaan paremmin ja sääntelymekanismit suunnitellaan vastaavasti. Esimerkiksi suurten osakkeenomistajien asemaa voidaan hyvin säännellä ilman, että puututaan näiden määräysvaltaan. Suurten osakkeenomistajien tulisi voida joustavasti järjestellä omistuksiaan ja yritystoiminnan rakenteita. Vähemmistöä voidaan suojata turvaamalla sijoituksen likviditeetti (lunastusoikeuden käyttö, vähemmistöosingon turvaaminen) ilman, että haastetaan suurten omistajien asemaa. Sääntelymekanismeja tulee kehittää tältä osin niin EU- kuin kansallisellakin tasolla.

Tutkimuksen tavoitteena on luoda lähtökohtia EU:n corporate governance -sääntelyn kehittämiseksi ottaen huomioon haasteet, jotka johtuvat (i) erilaisista sääntelytarpeista EU:n monimuotoisissa toimintaympäristöissä ja (ii) corporate governance -sääntelyn EU-tason poliittisesta dynamiikasta. Kun liiketoiminta on yhä kansainvälisempää, on entistä tärkeämpää koordinoida erilaisten talous- ja poliittisten järjestelmien välistä vuorovaikutusta. Onkin tärkeää ymmärtää, miten ylikansalliset sääntelyjärjestelmät toimivat ja miten sääntelyä voidaan tällä tasolla kehittää.

Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Pienessä Juhlasalissa, Fabianinkatu 33.

Linkki Helsingin yliopiston tapahtumakalenteriin:
http://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=43860

Väitöskirjan elektroninen versio on luettavissa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/164188

Lisätietoja:

Klaus Ilmonen, puh. 040 831 1868, e-mail: klaus.ilmonen@hannessnellman.com

Klaus Ilmonen (LL.M., Columbia Law School, Viisting Researcher, Harvard Law School, OTL, Helsingin yliopisto) toimii Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n osakkaana ja on erikoistunut pörssiyhtiöiden omistusjärjestelyihin ja pääomamarkkinatoimeksiantoihin. Hän toimii EU:n arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n neuvonantajana EU-tason yritysrahoitussääntelyyn liittyvissä asioissa. Hän on myös osallistunut kansallisiin sääntelyhankkeisiin. Hän on myös toiminut lakimiestehtävissä yhdysvaltalaisessa asianajotoimistossa kansainvälisissä pääomamarkkinajärjestelyissä.