Suojelualueet ja maatalouden ympäristötuet hyödyttävät linnustoa

Mitä kattavampi suojelualueiden ja ympäristötuen verkosto EU-maassa oli, sitä paremmin maatalousympäristössä esiintyvien lintulajien kannan voivat.

Suojelualueiden ja ympäristötukien hyödyistä huolimatta maatalousympäristön lintukannat ovat taantuneet yleisesti Euroopassa. Nykyiset suojelutoimet pystyvät siis vain hidastamaan kantojen vähenemistä ja vain parhaimmissa tapauksissa pysäyttämään sen.

– Nykyiset suojelutyökalut ovat hyödyllisiä. Tarvitaan kuitenkin lisää aktiivisia suojelutoimia, jotta tehostuneen maatalouden takia vähentyneiden lintulajien kannat saataisiin käännettyä kasvuun, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Suomalaisessa maatalousympäristössä esiintyvien lintulajien kannat ovat vähentyneet noin 40 prosenttia viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Taantuminen on ollut voimakkainta 1980-luvulla.

Suomessa muun muassa suojakaistavyöhykkeet, kesannointi, luomuviljely ja peltojen talviaikaisen kasvillisuuspeitteen lisääminen ovat ympäristötuen toimenpiteitä, jotka todennäköisesti hyödyttävät linnustoa.

Kaukomatkalaisiin verrattuna suojelualueet ja ympäristötuet hyödyttävät eniten Euroopassa talvehtivia lintuja. Tämä johtunee siitä, että Euroopassa talvehtivat linnut saavat nauttia suojelutoimenpiteistä ympäri vuoden, kun Afrikassa suojelutilanne on heikompi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 39 lintulajin kannankehityksiä 25 EU-maassa viimeisten vuosikymmenten aikana, ja se on julkaistu arvostetun Conservation Letters-tiedesarjan verkkosivuilla. Suomen osalta aineistona on käytetty Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimia ja vapaaehtoisten lintuharrastajien tekemiä pesimäaikaisia laskentoja vuodesta 1995 lähtien.

Alkuperäisjulkaisu: Tracking Progress Towards EU Biodiversity Strategy Targets: EU Policy Effects in Preserving its Common Farmland Birds

Luonnontila.fi -sivusto kertoo suomalaisen maatalousympäristön lintukantojen kehityksestä: Maatalousympäristön pesimälinnut

Lisätietoja:
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 0294128851