MAAILMANTALOUDEN ELPYMINEN TAKERTELEE - SUOMEN KASVU JÄÄ ENSI VUONNA 2 PROSENTTIIN

Maailmantalouden elpyminen on hidastunut

Maailmantalous elpyi finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta viime vuoden lopulle asti. Toipumista auttoi merkittävästi raha- ja finanssipoliittinen elvytys, jonka yksi tarkoitus oli sysätä kasvu käyntiin yksityisellä sektorilla. Kuluvan vuoden ensimmäinen puolisko on kuitenkin ollut pettymys sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Yhdysvalloissa kasvu lähes pysähtyi ensimmäisellä neljänneksellä ja useassa Euroopan maassa sama tapahtui toisella neljänneksellä.

Finanssipoliittiseen elvytykseen liittynyt riski realisoitui. Erityisesti maat, joiden julkinen velka oli ennestään suuri, joutuivat markkinoiden luottamuksen vieneelle velkaantumisuralle. Lähes kaikissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa elvytysvara on nyt käytetty. Yhdysvalloissa ohjauskorot ovat lähellä nollaa, eikä niissäkään ole enää alentamisen varaa. Euroopan keskuspankki keskeyttänee ohjauskoron nostot joksikin aikaa. Ohjauskoron alentaminenkin on mahdollista, jos inflaatio alkaa selvästi hidastua tai taantuma uhkaa.

Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan vuonna 2011 vain 1.5 prosenttia. EU-maiden keskimääräinen kasvuprosentti on myös noin 1.5 prosenttia. Venäjällä koko-naistuotannon kasvu jää 4 prosenttiin. Kiinassa liikutaan vielä 8-9 prosentin paikkeilla, mutta jatkossa läntisen maailman kysynnän heikkeneminen ja kotimaiset inflaatiopaineet jarruttavat kasvua.

Vuonna 2012 vuositason kasvu jää matalaksi koko maailmantaloudessa. Se juontaa juu-rensa kuluvana vuonna hidastuneeseen yksityisen sektorin kasvuun. Lisäksi kasvua jarruttaa markkinapaineiden vuoksi kiristetty finanssipolitiikka. Vuonna 2013 kasvu voi jo nopeutua, jos kriisimaiden vajeet saadaan kestävälle uralle ja markkinoiden luottamus kye-tään palauttamaan. Finanssipolitiikka on yhä tiukkaa useassa maassa, mutta yksityisellä sektorilla olisi varaa velkaantumiseenkin.

Riski oleellisesti huonommastakin maailmantalouden kehityksestä on edelleen suuri. Tällä hetkellä suurin epävarmuus liittyy EU-maiden kykyyn vakauttaa ongelmamaiden julkisen sektorin rahoitus. Se heikentää rahoitusmarkkinoiden uskoa ongelmien ratkaisuun sekä markkinaosapuolten keskinäistä luottamusta. Yhdysvalloissa liittovaltion budjetin alijäämä kyettäneen saamaan uskottavalle uralle. Suurimmat haasteet ovat yksityisen sektorin luottamuksen palauttaminen ja poliittinen päätöksenteko presidentin vaalien alla.
Huonoin vaihtoehto läntisessä maailmassa olisi rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuden muuttuminen vuonna 2007 koetun kaltaiseksi finanssikriisiksi. Tällainen kriisi koettelisi myös Venäjää ja Aasian maita, Kiina mukaan lukien.

Euroalue on tiukan finanssipolitiikan kourissa

Euroalueen kriisimaiden ohella myös Italia ja Ranska ovat joutuneet kiristämään finanssi-politiikkaansa rahoitusmarkkinoiden epäluottamuksen vuoksi. Kireä budjettipolitiikka leikkaa osan talouskasvusta, mutta se on välttämätöntä, jotta rahoitusmarkkinoiden luottamus koko euroalueeseen säilyy. Tiukka finanssipolitiikka jarruttaa talouskasvua koko läntisessä maailmassa.

Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan keväällä kahteen otteeseen. Nyt korko on 1.5 prosenttia. Energian ja ruuan hintojen nousun pysähtyminen sekä yleinen talouskasvun hidastuminen vaimentavat inflaatiota. EKP:n arvioidaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasolla vuoden 2012 loppupuolelle saakka.

Euroalueen BKT:n arvioidaan kasvavan 1.5 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 2012 kasvu hidastuu prosenttiin ja elpyy 2 prosenttiin vuonna 2013.

Saksan talous oli vuonna 2010 voimakkaassa vientivetoisessa kasvussa. Kokonaistuotanto lisääntyi 3.7 prosenttia. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä BKT:n kasvu on selvästi hidastunut, mutta se yltää vielä keskimäärin 3.5 prosenttiin vuonna 2011. Vuonna 2012 kokonaistuotanto kasvaa vain 1.5 prosenttia. Ranskan taloudellinen kehitys on ollut vaimeaa. Kokonaistuotannon kasvu pysyy viimevuotisessa 1.5 prosentissa sekä tänä että ensi vuonna. Italiassa BKT kasvaa 0.5 prosenttia sekä 2011 että 2012 tiukan finanssipolitiikan jarruttamana. Yhdysvaltojen ja euroalueen kasvun hidastuminen näkyy myös Suomen viennille tärkeässä Ruotsissa. Siellä kokonaistuotannon kasvu hidastuu 4 prosenttiin vuonna 2011 ja 2 prosenttiin vuonna 2012.

Euroalueen tulevan kehityksen kannalta erityisen tärkeää on, että nykyisten kriisimaiden Kreikan, Portugalin ja Irlannin julkisen talouden rahoitus saadaan kestävälle pohjalle ja julkinen velka suhteessa BKT:hen alenevalle uralle. Jos tässä onnistutaan, vuoden 2012 aikana ja vuonna 2013 voidaan jo päästä normaalitilaan.

Suomen talous reagoi kansainvälisen kasvun hidastumiseen

Suomelle keväällä tehtyä 4 prosentin kasvuennustetta on tarvetta tarkistaa alaspäin. Kansainvälisen kysynnän heikennyttyä kasvu on kuluvan vuoden aikana jäämässä vaimeaksi. Vuoden alun korkea tuotannon taso tuottaa kuitenkin koko vuodelle 3 prosentin suuruisen BKT:n kasvun.

Kansainvälisen talouden heikkenevä kehitys alkoi toisella neljänneksellä heijastua vientiin, josta se on etenemässä investointeihin ja kuluttajien luottamuksen kautta kulutukseen.
Ensimmäisellä neljänneksellä kokonaistuotanto kasvoi vuodentakaisesta 4.8 prosenttia ja edellisestä neljänneksestä 0.3 prosenttia. Toisella neljänneksellä vastaavat kasvuluvut olivat ennakkotietojen mukaan 2.9 ja 0.6 prosenttia. Koko ensimmäisen vuosipuoliskon kasvuluvuksi edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna tuli 3.8 prosenttia.
Ensi vuoden aikana talouden arvioidaan elpyvän vientikysynnän vahvistumisen myötä. Koko vuoden BKT:n kasvu jää kuitenkin vaatimattomasti 2 prosenttiin. Vuonna 2013 kasvu nopeutuu 3 prosenttiin edellyttäen, että euroalueen akuutti kriisi saadaan ratkaistuksi.

Vienti välittää vaikeudet Suomen talouteen

Tavaraviennin määrä kasvoi tuntuvasti viime vuoden aikana ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä viennin kehitys alkoi kuitenkin heikentyä. Tietoliikennevälineiden vienti supistui Nokian tuoteongelmien vuoksi. Myös syklisten tuotteiden kuten paperin vienti heikkeni.

Kansainvälisen kysynnän vaimeneminen näkyy toisella vuosipuoliskolla laajalti Suomen viennissä. Palveluviennin tuntuvan supistumisen vuoksi koko viennin arvioidaan jäävän kuluvana vuonna viimevuotiselle tasolle, vaikka tavaravienti lisääntyykin 4 prosenttia. Palveluviennin heikkous aiheutuu pääosin tietoliikennevälineiden valmistukseen liittyvien palvelujen viennin vähenemisestä. Vuoden 2012 aikana vienti alkaa vahvistua, jos Euroopan akuutista kriisistä päästään yli, kuluttajien luottamus alkaa palautua ja Nokian tuotteiden kysyntä elpyy. Viennin ennustetaan kasvavan runsaat 5 prosenttia. Vuonna 2013 viennin kasvu jatkuu 5.5 prosentin vauhtia kansainvälisen kysynnän vahvistumisen myötä.

Y ritysten investointinäkymät ovat epävarmat

Keväällä julkistettu Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelu ennakoi vuodelle 2011 selvää yritysten investointien kasvua useille toimialoille. Kansainvälisestä taloudesta kantautuneet huonot uutiset ovat kuitenkin lisänneet varovaisuutta. Monilla yrityksillä on vielä finanssikriisiä edeltäneeltä ajalta vapaata kapasiteettia. Tuotantonäkymien heikentyminen johtaa helposti investointisuunnitelmien jäädyttämiseen. Yksityisten investointien arvioidaan kuitenkin lisääntyvän kuluvana vuonna vielä vajaat 6 prosenttia.Vuonna 2012 kasvu hidastuu 2.5 prosenttiin. Vuonna 2013 niiden kasvu nopeutuu 4 prosenttiin viennin sekä yritysten ja kuluttajien luottamuksen elpymisen myötä.

Kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät kuluvana vuonna 8 prosenttia. Seuraavina kahtena vuotena kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia vuodessa. Asuinrakentaminen kasvoi vuonna 2010 tuntuvasti. Vuonna 2011 kasvu hidastuu 3.5 prosenttiin ja pysähtyy vuonna 2012. Kysynnän kasvua jarruttavat jo korkea rakentamisen taso ja kotitalouksien lisääntyvä epävarmuus tulojensa kehityksestä. Vuonna 2013 päästään parin prosentin kasvuun kotitalouksien luottamuksen kohennuttua.

Työttömyysasteen aleneminen hidastuu

Talouden kasvun myötä työvoiman kysyntä on vahvistunut, ja työttömyysaste alenee kuluvana vuonna viimevuotisesta 8.4 prosentista 7.9 prosenttiin. Vaikka kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti vuonna 2012, ikääntymisen myötä tapahtuva työvoiman tarjonnan supistuminen alentaa työttömyysastetta. Vuonna 2012 keskimääräinen työttömyysaste on 7.7 prosenttia. Vuonna 2013 se alenee edelleen 7.4 prosenttiin. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelualoille. Julkisella sektorilla rahoitusongelmat rajoittavat työllistämismahdollisuuksia. Työllisyysaste kohoaa 70 prosenttiin vuonna 2013. Vuonna 2010 se oli 68 prosenttia.

Ostovoiman hidas kasvu jarruttaa kulutusta

Kansantalouden palkkasumman kasvu on nopeutunut kuluvana vuonna työllisyyden parantuessa. Inflaation kiihtyminen ja korkotason nousu ovat kuitenkin hillinneet yksityisen kulutuksen kasvua. Uudet palkkaratkaisut ovat luultavasti talousnäkymien heiketessä melko maltillisia ja palkkasumman kasvu vaimenee työllisyyden kasvun hidastuessa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lisää tulonsiirtoja ja eläkeläiskotitalouksien merkitys kuluttajina kasvaa. Ensi vuonna hyödykeverojen nosto syö ostovoimaa. Yksityisen kulutuksen määrän arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 3 prosenttia. Vuonna 2012 se kasvaa 2.5 ja vuonna 2013 runsaat 2 prosenttia.

Kuluttajahintojen nousu hidastuu 2.6 prosenttiin vuonna 2012

Kuluvana vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 3.4 prosenttia. Suurin syy korkealle inflaatiolle on elintarvikkeiden ja energian kallistuminen. Myös markkinakorot ovat kohonneet toteutuneiden ohjauskoron nostojen myötä. Ensi vuonna kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 2.6 prosenttia. Energian ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat alenevat hieman. Inflaatiota kiihdyttää noin 0.7 prosenttiyksiköllä ensi vuoden alusta toteutuva hyödykeverojen nousu. Ennusteessa on oletettu, että palkkaratkaisut ovat maltilliset ja rakenteelliset korotukset mukaan lukien ansiotaso nousee 2.8 prosenttia. Vuonna 2013 inflaation arvioidaan liikkuvan kahden prosentin tietämissä, vaikka kovin luotettavia ennusteita ei useiden epävarmuuksien vuoksi voidakaan tehdä.

Julkisen sektorin velkaantuminen ei pysähdy

Valtion ja kuntien rahoitusjäämän suhde BKT:hen laskee kuluvan vuoden 4.1 prosentista 3.7 prosenttiin vuonna 2012. Sen jälkeen se alenee marginaalisesti ja on vielä vuonna 2015 noin 3.2 prosenttia. Absoluuttisesti vaje alenee viime vuoden 10.5 miljardista eurosta runsaaseen 7 miljardiin euroon vuonna 2015.

Hallitusohjelman mukaan julkisen velan BKT-suhde pyritään hallituskauden aikana kääntämään laskevalle uralle. Ohjelman mukaisilla päätöksillä tavoite ei toteudu, jos talous kasvaa ennusteemme mukaisesti. Julkinen velka/BKT oli viime vuonna 48.4 prosenttia. Suhdeluku kasvaa joka vuosi saavuttaen 55.9 prosenttia vuonna 2015. Keskimääräinen BKT:n kasvuennusteemme vuosille 2011-2015 on 2.6 prosenttia. Edes 3 prosentin keski-määräinen BKT:n kasvu ei riitä tähän tavoitteeseen.

Kansainvälisen talouden epävarman tilanteen vuoksi perusennusteelle on laskettu vaihtoehtoisia uria. Perusennustetta parempi kehitysura voisi toteutua, jos Euroopan budjettiongelmiin saataisiin nopeasti uskottava keskipitkän aikavälin ratkaisu. Tämä edellyttäisi sekä EU:n jäsenmaiden budjettikuria että EU-tason tukijärjestelmien toimivuutta. Tällöin kuluttajien ja yritysten luottamus voisi vahvistua ja yksityisen sektorin kasvudynamiikka alkaisi vahvistaa itseään.

Huonompi kehitysura toteutuisi, jos edellä mainittujen ongelmien ratkaisussa epäonnistutaan ja ajaudutaan finanssikriisin kaltaiseen tilanteeseen. Todennäköisesti nyt rahoitus-markkinoilla ollaan varautuneempia kuin vuonna 2007. Toisaalta elvytysvara on pienempi. Huono vaihtoehto on ajateltu suhdanneluonteiseksi. Se tuottaisi nollakasvun vuonna 2012 ja hitaan kasvun vuonna 2013, mutta sen jälkeen talous alkaisi elpyä. Pahimmillaan huono vaihtoehto voi olla oleellisestikin huonompi kuin kaavailtu.

Perusennusteessa Suomen BKT:n keskimääräinen kasvu vuosina 2011-2015 on 2.6 prosenttia vuodessa. Hyvässä vaihtoehdossa se on 3 ja huonossa 1.7 prosenttia. Julkinen bruttovelka suhteessa BKT:hen ei edes hyvän kasvun skenaariossa lähde alenemaan ennen vuotta 2015. Pysyäkseen hallitusohjelmassa hallitus joutuu siten tekemään uusia budjettia kiristäviä toimenpiteitä.

Vuoden 2012 budjettiesityksessä hallitusohjelman mukaisia kiristäviä toimia pyritään toteuttamaan etupainotteisesti. Tämä on välttämätöntä keskipitkän ja pitkän aikavälin tasapainotustavoitteiden vuoksi, vaikka suhdannepoliittisesta näkökulmasta elvyttävä budjetti olisi perusteltu. Hallitus seuraa vuosittain ohjelman etenemistä ja tekee tarvittavia välitarkistuksia. Tasapainottaminen edellyttää lisää kiristäviä toimia tulevina vuosina. Tarkistusneuvottelut voivat kuitenkin osoittautua vaikeiksi, koska hallitusohjelmaa joudutaan osittain kirjoittamaan uudestaan.