Öljyn luonnonmukainen puhdistus tehokkainta havumetsämaassa

Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että luontaista puhdistumista tapahtuu hiekka- ja savimaassa sekä turpeessa, mutta tehokkainta se on havupuumetsämaassa. Esimerkiksi Ikivihreän pintakerroksen havupuiden juurille muodostava humus sisältää runsaasti luontaisia hajottajia. Havupuiden humus toimii tehokkaasti hajottajayhteisön kasvupaikkana ja soveltuisi siten ehkäisemään pienten päästöjen aiheuttamaa haittaa.

Kauppi keskittyi väitöstutkimuksessaan dieselillä saastuneen maan tarkasteluun. Hän havaitsi, että bakteerit "oppivat" käyttämään dieseliä ravinnonlähteenään. Puhdistusprosessin alkamista voidaan nopeuttaa, jos puhdistettavalle paikalle tuodaan aikaisemmin öljyllä saastunutta, mutta jo kertaalleen puhdistettua maata. Bakteerit kykenevät siirtämään öljynhajottamiskykynsä muihin bakteereihin, jonka seurauksena bakteeriyhteisössä yleistyy kyky käyttää dieseliä energian lähteenä.

Turvallisinta olisi siirtää havupuumetsämaan luontaisia hajottajabakteereja, sillä kertaalleen puhdistetussa maa-aineksessa saattaa olla jäljellä öljyjäämiä. Mikrobien lisääminen ei ole kuitenkaan välttämätöntä, sillä maaperästä löytyy luonnostaan dieselin hajottajia.

Lisää havupuita viheralueille

Kaupin mukaan havupuiden nykyistä runsaampaa käyttöä voi suositella kaupunkien viheralueilla ja pienille pintavaluntapäästöille riskialttiilla paikoilla. Valvottua luontaista puhdistusmenetelmää käytetään valitettavan harvoin.

- Euroopan unioni on suositellut vuodesta 2004 lähtien harkitsemaan valvottua luontaista puhdistumista ensimmäisenä menetelmävaihtoehtona. Suomessa pilaantuneen maan puhdistukset tehdään kuitenkin yli 90 prosenttisesti massanvaihtomenetelmällä. Vuonna 2008 lupaa vaatineita pilaantuneen maan puhdistuksia oli 318, mutta vain yhdessä tapauksessa käytettiin luontaista puhdistusta.

Massanvaihto on usein luontaista, paikan päällä tehtävää puhdistusta kalliimpi vaihtoehto. Lisäksi kuljetukset aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, kun pilaantunut maa kuljetetaan pois, ja puhdasta maata tuodaan tilalle. Valvotussa luontaisessa puhdistuksessa pitoisuuksia tarkkaillaan.

Kauppi tutki väitöstyössään myös tupasvillan käyttöä vesistöjen öljyturmien puhdistamisessa.

FM Sari Kauppi väittelee 16. syyskuuta kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bioremediation of diesel oil contaminated soil and water" (Dieselin pilaaman maan ja veden biologinen puhdistus). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Lahden tiede- ja yrityspuisto, Niemenkatu 73, Lahti.

Kaupilta voi pyytää luontaista puhdistumisprosessia esittävän kaavakuvan.

Väittelijän yhteystiedot
Sari Kauppi
sari.kauppi@helsinki.fi
P. 040 528 0101

Sari Kauppi (s. 1967) valmistui ylioppilaaksi Kuusaan lukiosta 1987 ja laskentatoimen yo-merkonomiksi Kouvolan liiketalouden ja ulkomaankaupan instituutista 1990. Yliopisto-opinnot hän aloitti Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella Lahdessa 2002 ja valmistui filosofian maisteriksi 2007. Kauppi asuu edelleen Kouvolassa.