Alaraajan iskeeminen haava on vakava sairaus

Kriittisessä alaraajaiskemiassa raajan verenkierto on huonontunut niin paljon, että kudoksen elinkelpoisuus on uhattuna. Krooninen kriittinen iskemia ilmenee usein ensin leposärkynä ja myöhemmin haavaumana. Leposärky- ja haavapotilaat on perinteisesti tutkimuksissa käsitelty yhtenä ryhmänä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alaraajan valtimo-ohitusleikkauksen tuloksia potilailla, joilla oli kriittisestä alaraaja-iskemiasta johtuva haava.

LL Maria Söderströmin väitöstutkimuksen aineistona oli 1 265 potilasta, joille tehtiin alaraajavaltimon ohitusleikkaus tai pallolaajennus Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2000 - 2007. Toimenpide tehtiin 1 038 potilaalle iskeemisen haavan vuoksi ja 227 potilaalle leposäryn takia. 1 003 potilaalle tehtiin alaraajavaltimon ohitusleikkaus ja 262 potilaalle pallolaajennus.

Ohitusleikkauksen jälkeen 60 prosentilla potilaista leikkaushaavojen ja iskeemisten haavojen paranemiseen kului yli puoli vuotta. Vuoden kuluttua toimenpiteestä 25 prosentilla potilaista oli haava vielä auki. Diabetes hidasti haavojen paranemista. Myös iskeemisten haavojen sijainti vaikutti paranemisaikaan, kantapään alueen haavat paranivat huonosti.

Tutkimus osoitti että toimiva alaraajan ohite on tärkeä raajan säilyttämiseksi, mikäli potilaalla on iskeeminen haava. Ohitteen tukkeutuminen johti 52 prosentilla vuoden sisällä amputaatioon ellei uusitaleikkausta tehty. Uusintaleikatuilla potilailla vastaava luku oli 14 prosenttia.

Pitkäaikaistulokset osoittivat, että ohitusleikkauksella pystytään valtaosa alaraajoista - viiden vuoden kohdalla 76 prosenttia - säilyttämään. Sen sijaan potilaiden kuolleisuus oli suuri. Viiden vuoden kohdalla 38 prosenttia oli elossa ja 30 prosenttia elossa ilman amputaatiota. Lisäksi todettiin että mikrobilääkkeille vastaustuskykyinen Pseudomonas aeruginosa- bakteeritartunta lisäsi riskiä menettää alaraaja tai kuolla – kysymyksessä on yleinen elinympäristössämme esiintyvä bakteeri, joka voi kolonisoida kroonisia haavoja mutta ei yleensä ole haitallinen terveelle ihmiselle.

Pallolajennushoidolla - silloin kun se on mahdollinen polven alapuolisiin valtimoihin - voidaan saavuttaa samanlaiset tulokset kuin ohitusleikkauksella mutta pallolaajennushoito johtaa useammin uusintatoimenpiteisiin kuin ohitusleikkaus.

“Tämä tutkimus osoittaa, että iskeemisten haavojen paraneminen on hidas tapahtuma, varsinkin diabeetikoilla. Haavojen hoidossa saattaisi löytyä parantamisen varaa, ja mielestäni haavojen hoitoon tulisi panostaa”, Söderström sanoo.

“Onnistunut alaraajan ohitusleikkaus tai pallolaajennus parantaa alaraajan ennustetta, mutta potilaiden pitkäaikaisennuste on heikko. Korkea kuolleisuus kuvaa laaja-alaisen tukkivan valtimotaudin vakavuutta ja se on otettava hoidossa huomioon”, Söderström huomauttaa.


LL Maria Söderström väittelee 14.10.2011 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Critical leg ischaemia with tissue loss - a challenge for the vascular surgeon" (Verisuonikirurgian haaste - alaraajan iskeeminen haava ). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Meilahden sairaala, luentosali 2, Haartmaninkatu 4.

Väittelijän yhteystiedot:

Sähköposti: maria.soderstrom@hus.fi