Päivystyksen keskittäminen edellyttää ensihoidolle omaa lääkärihelikopteria Kaakkois-Suomen alueelle

HUS, Carea ja Eksote ovat lähettäneet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Kaakkois-Suomeen sijoitettavasta lääkärihelikopterista. Hyks-erva –alueella toimii nykyisin yksi Helsinki-Vantaalle sijoitettu lääkärihelikopteri. Sen noin 2500 vuosittaisesta hälytyksestä kuitenkin vain alle 50 suuntautuu Carean ja Eksoten alueelle. Syynä on liian pitkä lentomatka.
- Ensihoidon tärkeimpiä kysymyksiä on kriittisesti sairaiden tai loukkaantuneiden potilaiden hoito ensimmäisen kahden tunnin aikana. Lääkärihelikopterin avulla saadaan tuotua laajempia tehohoitokeinoja nopeammin paikalle, sanoo Carean ensihoidon vastuulääkäri Petri Loikas.
Hyksin ensihoidon linjajohtaja, ylilääkäri Markku Kuisma muistuttaa, että lääkärihelikopterin käyttöönotolla on positiivisia vaikutuksia koko ensihoidon kehittymiseen:
- Henki ja asenne paranevat myös maayksiköiden kohdalla. Ei pidä myöskään unohtaa lääkärikopterin kautta tapahtuvan lääkärikonsultoinnin mahdollisuutta.
Helikopteri edullisin ratkaisu
Tulevan sote-uudistuksen myötä ollaan laajan tason päivystystoimintaa keskittämässä Suomessa 12 sairaalaan. Kaakkois-Suomen osalta se todennäköisesti merkitsee ensihoidon kuljetusmatkojen pidentymistä. Kriittisten potilaiden hoitamiseksi tarvitaan siis lisää lääkäriyksiköitä.
Pääkaupunkiseudun tiheästi asutulla alueella käytetään lääkärimaayksikköä, koska helikopteri ei voi laskeutua kaikkialle. Olisivatko uudet maayksiköt ratkaisu myös Kaakkois-Suomeen?
- Käytännössä ei, koska helikopterin lentoalueen peittämiseen tarvittaisiin noin neljä lääkärimaayksikköä ja se tulisi kalliimmaksi, koska jokaista yksikköä kohden tarvittaisiin ainakin viisi lääkärivakanssia, Petri Loikas sanoo.
Samasta logistisesta syystä olisi uuden lääkärihelikopterin järkevin sijoituspaikka Utin lentoasemalla, jolloin muun muassa Saimaan vesistöalue olisi helikopterin toiminta-alueella. Uuden lääkärihelikopterin toimintakuluista suurin osa syntyy lentotoiminnasta, josta vastaisi valtio. Hyks-ervan sairaanhoitopiirit maksaisivat puolestaan lääkäritoiminnan kulut.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme