Merieläimen tuottama vaihtoehtoinen oksidaasi taistelee verenmyrkytystä vastaan
Kun elimistöön kohdistuu bakteerihyökkäys, bakteerien ulkopinnalla olevat lipopolysakkaridit saavat energiatehtaina tunnetut mitokondriot tuottamaan happiradikaaleja. Happiradikaalit toimivat vuorostaan hälytysmerkkeinä, jotka aktivoivat immuunipuolustuksen etulinjassa olevat makrofagi-solut.
Jos immuunipuolustusreaktio karkaa käsistä, syntyy tulehdus, joka lopulta johtaa verenmyrkytykseen. Tulehdusta ruokkivien viestien ketju voidaan kuitenkin katkaista rajoittamalla happiradikaalien tuotantoa eri keinoin.
Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin johtaja Howard "Howy" Jacobsin tutkimusryhmä on tutkinut useita vuosia mitokondriaaliseksi vaihtoehtoiseksi oksidaasiksi kutsua yhdistettä. Oksidaasi kykenee vaimentamaan monia mitokondrioiden stressitiloja, kuten esimerkiksi happiradikaalien liiallista tuotantoa.
Yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneidensa kanssa Jacobsin ryhmä on nyt osoittanut, että vaihtoehtoinen oksidaasi pystyy estämään bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen johtavaa tulehdusprosessia. Vaikka oksidaasigeeni onkin peräisin Ciona intestinalis -merieläimestä, se toimii normaalisti esimerkiksi nisäkässoluissa ja banaanikärpäsissä.
Vaihtoehtoinen oksidaasi ohittaa mitokondrion energiajärjestelmän, jos järjestelmä ei ylikuormituksen, vaurioiden tai geneettisten virheiden vuoksi toimi kunnolla. Vaihtoehtoinen oksidaasi on tehokas verenmyrkytyksen estäjä, koska se pysäyttää liialliseen happiradikaalien tuotantoon johtavien aineenvaihdunnan välituotteiden kertymisen. Normaalitilanteessa sillä ei sitä vastoin näyttäisi olevan vaikutuksia solun toimintaan.
– Verenmyrkytykseen kuolee enemmän ihmisiä kuin syöpään. Kaikella verenmyrkytyksen kehittymiseen ja sen estämiseen liittyvällä tiedolla on suuri merkitys. Vielä on tietysti liian aikaista sanoa, voitaisiinko vaihtoehtoista oksidaasia käyttää varsinaiseen verenmyrkytyksen hoitoon ja jos voitaisiin, kuinka. Toisaalta tämän tutkimusprojektin tuottama tieto voi johtaa yksinkertaisempiin tapoihin tuottaa samanlaisia tuloksia ja sitä kautta monien henkien pelastamiseen, Howy Jacobs toteaa.
____________
Tutkimukseen osallistuivat suomalaisten tutkimusryhmien lisäksi yhteistyökumppanit Irlannista, Yhdistyneestä Kuningaskunnasta, Yhdysvalloista ja Saksasta. Howard Jacobsin ryhmä on osa mitokondrioiden toimintaa tutkivaa Suomen Akatemian FinMIT-huippututkimusyksikköä.
Evanna L. Mills, Beth Kelly, Angela Logan, Ana S.H. Costa, Mukund Varma, Clare E. Bryant, Panagiotis Tourlomousis, J. Henry M. Däbritz, Eyal Gottlieb, Isabel Latorre, Sinéad C. Corr, Gavin McManus, Dylan Ryan, Howard T. Jacobs, Marten Szibor, Ramnik J. Xavier, Thomas Braun, Christian Frezza, Michael P. Murphy, Luke A. O’Neill. Succinate Dehydrogenase Supports Metabolic Repurposing of Mitochondria to Drive Inflammatory Macrophages. Cell, 22.9.2016. DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.cell.2016.08.064
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
johtaja Howard Jacobs
Biotekniikan instituutti
howard.jacobs@helsinki.fi
puh. 02941 59359
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nuoret arvostavat työntekoa, työelämän epävarmuus värittää silti uskoa tulevaisuuteen6.6.2025 10:48:21 EEST | Tiedote
Työ on yhä tärkeämpi elämänarvo suomalaisille nuorille. Tie työelämään kulkee kuitenkin usein epävarmojen työsuhteiden, epäselvien tulevaisuudennäkymien ja monimutkaisten elämäntilanteiden kautta, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Koirien hoito kehittyy – suomalainen tutkimus taustalla uudessa eläinlääkkeessä6.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia lääkkeestä, jolla voisi hallita koirien lisääntymistä ja parantaa niiden hyvinvointia. Siniketuilla tehty tutkimus mahdollistaa uuden lähestymistavan myös koiran kiimakierron hallintaan lääkkeellisesti ja ilman pysyviä toimenpiteitä.
Kotina metsä -näyttely tuo luonnonmetsän keskelle Helsinkiä5.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Luonnonmetsä on katoava kansallisaarre. Luonnontieteellisen museon uusi Kotina metsä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnontilaisen metsän monimuotoisuuteen keskellä kaupunkia. Näyttely aukeaa yleisölle maailman ympäristöpäivänä torstaina 5. kesäkuuta. Luomuksen kesään mahtuu myös puutarhojen kesäopastuksia ja Hildan hämähäkkejä.
Eläinsuojelun valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja oikeuskäytäntöä on yhdenmukaistettava3.6.2025 10:14:12 EEST | Tiedote
Tuore eläinsuojeluvalvonnan tilaa käsittelevä katsaus antaa useita suosituksia eläinsuojelun valvontaan. Suositukset koskevat tuen ja puuttumisen keinoja, viranomaisten koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä lainsäädäntömuutoksia.
Linnunradan ja Andromedan välinen törmäys saattaa olla peruttu2.6.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Tähän saakka on uskottu, että Linnunrata ja sen naapurigalaksi Andromeda törmäävät vääjäämättä toisiinsa noin 4,5 miljardin vuoden päästä. Tuoreet laskelmat kyseenalaistavat tämän kohtalon ja osoittavat, että nykyisellä havaintotarkkuudella mitattuna törmäys tapahtuu vain 50 prosentin todennäköisyydellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme