KUTSU toimittajille: Näkymättömät hiukkaset värähtävät Tutkijoiden yössä

Tutkijoiden yö järjestetään 30.9.2016 yhtä aikaa noin 300 kaupungissa ympäri Eurooppaa. Suomessa tapahtumaan voi osallistua 13 eri paikkakunnalla.

Rosetta-luotaimen viimeiset hetket

Syyskuun viimeisenä päivänä Rosetta-luotain ohjataan hitaasti komeetan pintaan, kun luotaimen kahden vuoden toiminta komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenkolla loppuu.

Rosetta saavuttaa komeetan pinnan 30.9. alkuiltapäivästä, jolloin yhteys luotaimeen menetetään. Tieto signaalin sammumisesta saadaan näillä näkymin kello 14.00 – 14.40 välillä. Luotain tekee ainutlaatuisia havaintoja lähestyessään komeetan pintaa ja lähettää ne reaaliajassa Maahan.

Rosetta on onnistunut tutkimusmissio, jossa on merkittävä suomalainen panostus. Laitteet ovat toimineet odotetusti ja dataa on saatu paljon.

- Seuraamme viimeiset hetket loppuun asti mielenkiinnolla jännittäen, sanoo Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen.

Tutkijoiden yössä tietoa myös avaruusmyrskyistä ja revontulista 

Tutkijoiden yössä Helsingin observatorion yleisöohjelma alkaa kello 17.00, jolloin observatoriossa voi ihastella huikaisevia videoita Auringosta ja oppia ennustamaan avaruussäätä sekä ratkaista matematiikan tehtäviä varjokuvien avulla.

Entäpä miltä näyttää avaruusmyrsky? Se selviää kun katselee maailman tarkimman avaruussimulaation Vlasiatorin animaatioita aurinkotuulen riepottelemasta Maan lähiavaruudesta. Esillä on myös hiustakin ohuempi sähköpurjelieka. Tällä Ilmatieteen laitoksessa tehdyllä suomalaiskeksinnöllä voidaan tulevaisuudessa kuljettaa havaintolaitteita nopeasti vaikkapa Saturnukseen.

Sumukammiosta Cerniin

Ympäristömme on täynnä ihmissilmälle näkymättömiä hiukkasia, joiden olemassaoloa tuskin huomaa. Samoja, ja paljon erikoisempia, hiukkasia luodaan törmäyttimillä ja havaitaan mittalaitteilla, joista suurimmat sijaitsevat Cernin tutkimuskeskuksessa Sveitsissä.

Tätä hiljaista mutta mitattavissa ja näytettävissä olevaa maailmaa fyysikot esittelevät yleisölle 30.9. Helsingin observatoriossa kello 17-20.

- Paljastamme sumukammion avulla hiljaiset hiukkasseuralaisemme, kertoo Terhi Järvinen Helsingin yliopiston Fysiikan tutkimuslaitoksesta.

Sumukammiolla ei enää tehdä hiukkasfysiikan tutkimusta, mutta sillä voi havaita ympäristössämme olevaa säteilyä. Esimerkiksi vuonna 2012 löydetty Higgsin bosoni on niin harvinainen, ettei sen löytämisestä olisi voitu edes haaveilla sumukammion tyyppisillä havaintolaitteistoilla.

- Totta puhuen Higgsin bosoni on niin raskas hiukkanen, etteivät entisaikojen hiukkaskiihdyttimet olisi pystyneet synnyttämään sitä, Järvinen sanoo.

Nykyäänkin hiukkasfysiikan tutkimus perustuu pitkälti sähkövarauksellisten hiukkasten ratojen havainnointiin ja erilaisten hiukkasien, esimerkiksi elektronien ja myonien, tunnistamiseen eri mittausmenetelmien avulla. 

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern lähettää 30.9. kello 19.00 Suomen aikaa videolähetyksenä ohjelman "CERN Control Centre. The room from which all CERN Accelerators are driven."

Tervetuloa seuraamaan lähetystä, jota observatoriossa myös seurataan!

Yössä tutkijoiden kanssa

Helsingin yliopiston ohjelmaa on Tiedekulmassa, Helsingin Observatoriossa ja Lahden Yliopistokampuksella. Yliopiston tutkijoita osallistuu myös ohjelmaan Tiedekeskus Heurekassa.

Helsingin yliopiston observatorio sijaitsee osoitteessa Kopernikuksentie 1. Ovet Observatoriossa ovat yleisölle avoinna kello 17-20, aamupäivällä liikkeellä ovat koululaiset. Tervetuloa mukaan!

Yliopiston tilaisuudet ovat osa Tutkijoiden yö -tapahtumaa, johon on saatu kaksivuotinen rahoitus Euroopan unionin Horisontti 2020 –ohjelmalta.

Lue lisää:

Tutkijoiden yön koko ohjelma Helsingin Observatoriossa

Tutkijoiden yön ohjelma Tiedekulmassa

Tutkijoiden yön ohjelma Helsingin yliopistolla

Tutkijoiden yön verkkosivut Suomessa

Rosetta-luotain todisti jäisen komeetan heräämistä

Kuvateksti 1: Kuvassa on käynnissä CMS-kokeen pikseli-ilmaisimen asennus Cernissä.

Kuva: Panja Luukka

Kuvateksti 2: Kuvassa Terhi Järvinen

Kuvateksti 3:

Kuvassa pieni taskukokoinen sumukammio, jossa punainen suppilomainen osa jalustana ja sen päällä musta pyöreä sumukammio. Sumukammion päällä muovinen läpinäkyvä osa, reunoilla neljä ruuvia ja sumukammion alareunassa metallinen putki.

Kuva 3: Helsingin yliopistomuseo

Sumukammiota käytettiin aktiivisesti 1920-luvulta 1950-luvulle. Sumukammiolla löydettiin positroni, elektronin antihiukkanen, ja myoni, elektronin massaltaan suurempi serkku. 1960-luvulla niin sanotut kuplakammiot syrjäyttivät sumukammiot, mutta nekin ovat sumukammioden perillisiä ja niiden toimintaperiaate on hyvin samanlainen sumukammion kanssa. Kuplakammiota käytettiin tutkimuksessa aina 1980-luvun puoleen väliin.

Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu, minna.merilainen@helsinki.fi