Ydinasevalvonnan kemialliset menetelmät puhuttavat radiokemistejä
28.11.2011 15:31:13 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
TIEDOTE /KUTSU
Radiokemistit toimivat ympäristön radioaktiivisuuden, ydinturvallisuuden, ydinjätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen sekä radionuklidien lääketieteellisen käytön asiantuntijoina. Ydinenergian läpimurto tapahtui 1960-luvun puolivälissä. Suomessa tavoitteena on ollut energiajärjestelmän tulevaisuus, ja keskustelun osapuolina ovat olleet myös akateemisen tutkimuksen ja teollisuuden edustajat.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita symposiumiin, joka järjestetään Helsingin Yliopistomuseossa Arppeanumissa 8.-9.12, Snellmaninkatu 3.
Torstaina 8.12. symposiumissa pidetään yleiskatsauksia suomalaiseen radiokemiaan, aiheina muiden muassa radioaktiivisuus luonnossa ja ydinpolttoaineen loppusijoitus. Olli Heinonen, Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n entinen varapääjohtaja, pitää esitelmän ydin-ja radiokemiallisista menetelmistä ydinasevalvonnassa. Marie Curien elämästä ja työstä kertoo professori emeritus Pekka Pyykkö Helsingin yliopistosta.
Perjantaina 9.12. tieteellinen keskustelu jatkuu aiheista kuten uraanin käyttö pohjavesiolosuhteiden indikaattorina ja radiolääkeaineet paljastamassa lääkekuljettimien kohtalon.
Päivien ohjelma: http://www.helsinki.fi/kemia/radiokemia/symposium.htm .
Alan tutkijoita Helsinkiin odotetaan noin 120.
Symposiumin järjestävät Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio, Säteilyturvakeskus, Turun yliopiston kemian laitos, Ilmatieteen laitos ja Luonnontieteiden Akateemisten Radiokemistien jaosto.
Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio on ainoa radiokemian instituutti Suomen yliopistoissa ja maailman mitassa suurimpia radiokemian yliopistollisia yksikköjä. Sen päätehtävä on opettaa ja tutkia radioaktiivisten aineiden kemiallista käyttäytymistä ja käyttöä sekä kouluttaa radiokemistejä.
Lisätietoja antaa radiokemian laboratorion johtaja, professori Jukka Lehto kemian laitokselta, puhelin (09) 191 50141, jukka.lehto@helsinki.fi .
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, puhelin, (09) 191 51042
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme