Pimeä aine elää varjomaailmankaikkeudessa

Suurin osa maailmankaikkeuden aineesta on meille tuntematonta pimeää ainetta. Tätä pimeää ainetta tiedetään olevan viisi kertaa enemmän kuin tavallista ainetta, joka rakentuu atomeista. Vuosikymmeniä pimeää ainetta on yritetty etsiä hiukkaskiihdyttimillä ja erilaisilla hiukkasilmaisimilla, mutta toistaiseksi tuloksetta.
- Kosmologiset havainnot maailmankaikkeuden suuren mittakaavan rakenteesta ja kosmisesta mikroaaltotaustasäteilystä kuitenkin puoltavat sitä, että pimeää ainetta on olemassa, sanoo kosmologiasta eli maailmankaikkeuden rakenteesta ja historiasta väittelevä Tommi Tenkanen Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta.
Yhteys pimeän aineen ja tavallisen aineen välillä on heikko
Väitöskirjatyössään "Cosmological Constraints on Higgs Portal Dark Matter" Tommi Tenkanen on tutkinut sellaisia hiukkasfysikaalisia malleja, jotka selittävät, miksi pimeää ainetta ei ole vielä löytynyt.
Näissä malleissa pimeä aine elää eräänlaisessa varjomaailmankaikkeudessa ja vuorovaikuttaa tavallisen aineen kanssa vain vuonna 2012 löytyneen Higgsin bosonin kautta. Malleissa kytkentä tavallisen ja pimeän aineen välillä on hyvin heikko, mikä selittää, miksei pimeää ainetta nähdä hiukkaskiihdyttimissä.
- Varjomaailmankaikkeudessa elävien pimeän aineen hiukkasten ominaisuuksia voidaan kuitenkin voimakkaasti rajoittaa, Tenkanen sanoo.
- Esimerkiksi pimeän aineen itseisvuorovaikutus, eli kyky vetää toisia pimeän aineen hiukkasia puoleensa, vaikuttaa galaksiryhmien havaittavaan liikkeeseen ja on siis testattavissa.
Rajoittaminen tehdään yhdistelemällä havaintoja hiukkasfysiikasta, kosmologiasta ja tähtitieteestä.
Yhdessä yhteistyökumppanien kanssa Tenkanen onkin näin löytänyt uuden yhteyden pimeän aineen ja varhaisen maailmankaikkeuden supernopean laajenemisvaiheen, kosmisen inflaation, välille.
- Tämä yhteys näyttää suosivan kohtuullisen suuria itseisvuorovaikutuksia, väittelijä sanoo.
- Olemme myös näyttäneet, miten aiemmat teoreettiset mallit hyvin heikosti vuorovaikuttavan pimeän aineen syntymekanismille ovat puutteellisia ja kuinka mallit tulee korjata tavalla, joka mahdollistaa tällaisten mallien kokeellisen testaamisen tulevaisuudessa.
Tommi Tenkanen väittelee tohtoriksi teoreettisen fysiikan alalta Helsingin yliopistossa perjantaina 16.12.2016.
Kuvaaja Sanni Hoilijoki
Yhteystiedot: Tommi Tenkanen, 0400 221427, tommi.tenkanen@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, minna.merilainen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhuviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu22.5.2025 08:48:16 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 28.5.22.5.2025 08:12:10 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston uusien professorien juhlaluennot järjestetään keskiviikkona 28.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33 ja luentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona. Tapahtuma on kaikille avoin.
Kaksostutkimus avaa mitokondrioiden merkitystä geenisäätelyssä lihavuuden taustalla21.5.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kaksostutkimuksen mukaan heikentynyt mitokondrioiden toiminta voi vaikuttaa kehon rasvoittumiseen ja insuliinivasteen heikkenemiseen. Tämä puolestaan voi johtaa geenien säätelyyn vaikuttaviin kemiallisiin DNA-muutoksiin. Havainnot avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden hoitoon mitokondrioiden toimintaan tai geenisäätelyyn vaikuttamalla.
Uusi koneoppimista hyödyntävä teknologia nopeuttaa hoidon löytymistä syöpään20.5.2025 10:05:13 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistosta lähtöisin oleva MultivisionDx-spinout on kehittänyt koneoppimista hyödyntävän diagnostiikkateknologian, jonka avulla syöpää sairastavalle potilaalle luodaan yksilöllinen ”sormenjälki”. Menetelmän avulla potilaan ennustetta ja hoidon vastetta voidaan arvioida tarkemmin.
Peruskoulujen rehtorit tunnistavat moninaisuuden, mutta käytännön toteutus ontuu20.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Rehtoreilla on myönteinen asenne moninaisuutta kohtaan, mutta valmiudet sen johtamiseen kouluissa ovat puutteelliset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme