PRE-EKLAMPSIAN SYITÄ SELVITETÄÄN UUSIN MENETELMIN
Perinnölliset tekijät selittävät noin puolet pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskistä. FINNPEC-hankkeen tavoitteena on tunnistaa sairauden alttiusgeenejä suomalaisessa väestössä; alttiusgeenien löytäminen auttaisi tutkijoita selvittämään sairauden syntymekanismin ja kehittämään ehkäisy- ja hoitokeinoja.
FINNPEC-ryhmällä on käytössään poikkeuksellisen laaja tutkimusaineisto; DNA-näytteet on kerätty noin 2 530 äidiltä, 1 450 isältä ja 1 860 lapselta. Osalta äideistä on otettu myös istukka- ja seeruminäytteet. Tutkimuksessa on myös käytössä 15 pre-eklampsiasuvusta koostuva aineisto. Suvuista kymmenen on peräisin Kainuusta ja viisi Helsingin seudulta.
– Hyödynnämme tässä tutkimuksessa uusimpia geneettisen tutkimuksen menetelmiä, kuten eksomisekvensointia, joka on tehokas tapa etsiä monitekijäisten tautien alttiusgeenejä, kertoo hanketta koordinoiva dosentti Hannele Laivuori
Helsingin yliopistosta.
– Jane ja Aatos Erkon säätiö on jo vuonna 2010 rahoittanut FINNPEC-hanketta 420 000 eurolla. Nyt saamamme lisärahoituksen
turvin voimme toteuttaa hankkeen suunnitellussa laajuudessa.
FINNPEC-hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen viisi yliopistosairaalaa sekä tutkijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta, Sanger-instituutista Cambridgesta ja Karoliinisesta instituutista Tukholmasta.
Tutkijoita kiinnostaa myös pre-eklampsian ja sydän- ja verisuonisairauksien yhteys: sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla naisilla on kohonnut riski sairastua raskausmyrkytykseen, ja toisaalta raskausmyrkytyksen sairastaneilla on kohonnut riski sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin. – On mahdollista, että näillä sairauksilla on yhteistä geneettistä taustaa, Laivuori toteaa.
FINNPEC-tutkimusaineistoa hyödynnetään myös kolmessa suuressa kansainvälisessä pre-eklampsian genetiikan selvittämiseen tähtäävässä yhteistyöprojektissa. Yksi näistä on tänä vuonna käynnistynyt EU-rahoitteinen InterPregGen-hanke, jossa on mukana tutkimusryhmiä Suomesta, Islannista, Kazakstanista, Norjasta, Britanniasta ja Uzbekistanista.
***********
Pre-eklampsiaa esiintyy noin viidessä prosentissa raskauksista, ja vaikeimmillaan se voi johtaa äidin tai vauvan menehtymiseen. Pre-eklampsia ja sen seurauksena kehittyvä raskauskouristus ovat yleisimpä äitikuolleisuuden syitä maissa, joissa ei ole tehokasta äitiyshuoltoa; vuosittain tähän sairauteen menehtyy yli 60 000 naista. Sairauden kehittymistä ei osata kunnolla ennakoida eikä ehkäistä, ja ainoa tehokas hoito on raskauden päättäminen joko keisarileikkauksella tai käynnistämällä synnytys. Pre-eklampsia aiheuttaakin yli 15 prosenttia ennenaikaisista synnytyksistä.
Lisätietoja:
Dosentti Hannele Laivuori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 415 4871
Sähköposti:
hannele.laivuori@helsinki.fi
Jane ja Aatos Erkon säätiö:
http://www.jaes.fi/
Dosentti Hannele Laivuoren tutkimusryhmä:
http://www.hi.helsinki.fi/english/research/groups/medgen/laivuori.html
InterPregGen-tutkimushanke:
http://ctu4.nottingham.ac.uk/ts1049/default.asp?nav=default
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme