Suomi kerää kehuja Venäjä-tutkimuksen kärkimaana

Nordlys-lehden Look to Finland! -artikkelin mukaan Suomessa toimittiin viisaasti, kun Venäjän tutkimuksen määrärahoja ei leikattu kylmän sodan jälkeen kuten tehtiin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa.

Suomalaistutkijoiden ansiona pidetään muun muassa sitä, että alasta riippumatta tutkijoiden koulutuksessa keskeistä ovat venäjän kielen ja kulttuurin opinnot. Lehti nostaakin Suomen selkeäksi kärkimaaksi Venäjän asiantuntijana ja tutkimuksen tekijänä. Venäjä-tutkimukseen on panostettu paljon, ja tämä näkyykin lehden mukaan Suomen toiminnassa EU:n tasolla.

Arvioinnin mukaan myös Norjassa tulisi panostaa voimakkaasti Venäjä-tutkimukseen, sillä Venäjän ymmärtäminen yksin talousarviosta ja lakiteksteistä jää vajavaiseksi ilman syvällistä historian, kielen ja kulttuurin tuntemusta.

- Suomalainen vahvuus on ollut monitieteisen tutkimusympäristön luominen, jonka ympärille on rakennettu koulutusverkostot. Sen pohjalta on kyetty luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen joukkue, sanoo Markku Kivinen, vuonna 1996 perustetun Aleksanteri-instituutin, Helsingin yliopiston valtakunnallisen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuslaitoksen, johtaja.

Suomessa tehtävän Venäjän tutkimuksen terävintä kärkeä edustaa Kivisen johtama, vuoden 2012 alusta toimintansa aloittanut Suomen Akatemian Venäjä -tutkimuksen huippuyksikkö. Aleksanteri- instituutin koordinoimassa yksikössä on lisäksi tutkijoita Helsingin yliopiston nykykielten laitoksesta ja valtiotieteellisestä tiedekunnasta sekä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ja Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta . Venäjän modernisaation valinnat -nimellä kulkevan huippuyksikön rahoitus ulottuu vuoteen 2017.

Suomen Akatemiassa on lisäksi alkanut Venäjä-toimintaohjelma 2012–2022. Ohjelma koordinoi korkeatasoista suomalaista Venäjän tutkimusta sekä pitkäjänteistä yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä.

Lisätietoja:

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen
050 563 6309, markku.kivinen@helsinki.fi

Nykykielten laitoksen johtaja Arto Mustajoki
040 487 4857, arto.mustajoki@helsinki.fi

Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, Suomen Akatemia
040 586 4729, mikko.ylikangas@aka.fi

Norjalaisselvityksen pohjana on käytetty teosta:
Witnessing Change in Contemporary Russia ( Kikimora , 2010, e d. Tomi Huttunen & Mikko Ylikangas)