Nanokuituja kehitetään luunmurtumien hoitoon
Väitöstyössään Jani Holopainen Helsingin yliopiston kemian laitokselta on kehittänyt uusia prosesseja kuitumaisille ja ohutkalvobiomateriaaleille, joita voidaan käyttää luun kasvun tukirakenteissa sekä muissa luuimplanteissa ja tutki nanokuitujen valmistuksessa käytettyjä laitteistoja.
Synteettinen luuta muistuttava aine
-Parhaimmillaan implantteina voitaisiin käyttää luun kasvun tukirakenteita, jotka uudistuvat samaan tahtiin kuin luu. Tukirakenne aktivoi luusoluja muodostamaan uutta luuta, joka korvaa hitaasti hajoavan tukirakenteen ja implantti poistuu elimistöstä luonnollisesti ilman erillistä poistoleikkausta, sanoo Jani Holopainen.
Holopaisen tutkimuskohteeksi valikoitui hydroksiapatiitti, joka on luumineraalin pääkomponentti. Sen vuoksi tutkijan valmistamilla synteettisillä hydroksiapatiittirakenteilla on hyvä yhteensopivuus luun kanssa.
Laitteen prototyypit valmistettiin Kumpulassa
Holopainen kehitti hydroksiapatiittikuitujen tuotantoon sähköpuhalluskehräyslaitteiston sekä uudenlaisen neulattoman kierrelankasähkökehräyslaitteiston, jotka ovat yleisesti tunnettua neulasähkökehräysmenetelmää tuottavampia. Tutkimuksessa käytettävien laitteistojen prototyypit valmistettiin Helsingin yliopiston kemian laitoksella. Laitteet toki vaativat jatkotutkimuksia tuottavuuden kasvattamiseksi teolliseen mittakaavaan.
-Lupauksia herättävän menetelmän oikea lääketieteen sovellus on pitkän matkan päässä, vaikka solukokeitakin on jo tehty, arvioi väitöskirjatyön ohjaaja professori Mikko Ritala Helsingin yliopiston kemian laitokselta ja Atomikerroskasvatuksen (ALD) huippuyksiköstä.
Jani Holopainen väittelee 13.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bioactive Coatings and Fibers for Bone Implants and Scaffolds by Atomic Layer Deposition, Electrospinning, Solution Blow Spinning and Electroblowing". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Chemicum, Auditorium A110.
Vastaväittäjänä on Professor Gregory N. Parsons, North Carolina State University, ja kustoksena on professori Mikko Ritala.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/169566
Lisätietoja:
Tutkija Jani Holopainen, Helsingin yliopisto, kemian laitos, jani.holopainen@helsinki.fi +358407598967
Professori Mikko Ritala, Helsingin yliopisto, kemian laitos, Mikko.Ritala@helsinki.fi +358-2941 50193
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme