Suomalainen tautiperintö kiinnostaa kiinalaistutkijoita
25.1.2017 10:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Resessiivisesti periytyvässä Sallan taudissa lapsi saa molemmilta vanhemmiltaan sialiinigeenin SLC75A mutaation, joka aiheuttaa siaalihapon kertymistä soluihin ja erittymistä virtsaan.
Sialiini kuljettaa elimistössä nitraattia, jonka aineenvaihduntaa Pekingin yliopiston tutkija Lizheng Qin nyt tutkii suomalaisilta Sallan tauti potilailta ja heidän kontrolliryhmältään kerätyistä näytteistä.
Syvää kehitysvammaisuutta aiheuttavaa Sallan tautia sairastaa Suomessa noin sata potilasta ja Ruotsissa parisenkymmentä. Se on tiettävästi ainoa tauti maailmassa, joka tarjoaa mallin nitraattiaineenvaihdunnan tutkimukselle ihmispotilailta.
Tutkimuksen käytännön järjestelyistä vastaa dosentti Irma Järvelä Helsingin yliopistosta.
– Kyseessä on urani vaativin näytteenotto. Salla-potilaat ovat niin sairaita, että näytteet piti käydä ottamassa heidän kotonaan. Osa kotikäynneistä tehtiin Oulun seudulla, josta tutkimushoitajamme lennätti näytteet hiilihappojäähän säilöttynä Helsinkiin, Järvelä kertoo.
Kiinan lainsäädäntö estää ihmisnäytteiden maahantuonnin, joten käytännön laboratoriotyö toteutettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen ja kliinisen genetiikan laboratoriossa tammikuussa.
Tutkimustuloksia on odotettavissa myöhemmin tänä vuonna.
– Onnistuessaan tutkimus tuo arvokasta lisätietoa elimistön nitraattiaineenvaihdunnasta. Samalla se tarjoaa yhden tavan tutkia Sallan taudin syntymekanismeja, Järvelä kertoo.
Tutkijavierailu on osa laajempaa Helsingin ja Pekingin yliopistojen yhteistyötä
Helsingin ja Pekingin yliopistojen yhteistyö kattaa lääketieteen lisäksi ilmanlaadun, vertailevan oikeustieteen sekä opetuksen ja oppimisen tutkimusta.
Lääketieteellisen tiedekunnan yhteistyö Pekingin yliopiston kanssa keskittyy erityisesti syöpätutkimukseen, kertoo yhteistyöstä vastaava professori Tom Böhling.
Tammikuussa tutkijavierailulla ollut Lizheng Qin toimii tutkimustyönsä ohessa suukirurgina ja leikkaa suun alueen syöpiä. Sylki vastaa 25-prosenttisesti nitraattien kuljetuksesta ja on siksi avainasemassa elimistön nitraattitasapainossa.
– Tässä kyseessä ei kuitenkaan suoraan ole syöpätutkimus, vaan laajemminkin solujen toimintaa selvittävä tutkimushanke, Böhling selventää.
Lisää aiheesta: Helsingin ja Pekingin yliopistot käynnistivät yhteistyön syövän tutkimuksessa ja hoitojen kehittämisessä
Quin L et al: Sialin (SLC17A5) functions as a nitrate transporter in the plasma membrane.
Lisätiedot tutkimusyhteistyöstä: professori Tom Böhling (tom.bohling@helsinki.fi) ja dosentti Irma Järvelä (irma.jarvela@helsinki.fi).
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme