100-vuotiaat naapurit: Suomi ja Venäjä

Suomen itsenäistyminen Venäjästä tapahtui osana suurten imperiumien hajoamista. Autonomian aika lukuisine vaiheineen vaihtui kahden uuden itsenäisen valtion naapuruuteen, ja samalla luotiin perusta maiden tuleville suhteille. Näitä ovat määrittäneet maailmansotien välisen ajan viileä kausi, toinen maailmansota, maailmansotien jälkeen luotu uusi maailmanjärjestys, kylmä sota ja Neuvostoliiton hajoamista seurannut muutoksen tila kansainvälisessä järjestelmässä. Euroopan kiristynyt poliittinen ilmapiiri ja kriisit, joiden osapuoli Venäjä on, heijastuvat väistämättä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Viime vuosien tapahtumat ovat johtaneet erilaisiin arvioihin niin päättäjien, asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa.

Tähdäten päiväkohtaista uutisointia syvempiin ja historiallisempiin näkökulmiin naapuruussuhteista luentosarja ”100-vuotiaat naapurit” tarjoaa yhden foorumin keskusteluille Suomesta ja Venäjästä.

Luentosarjan käynnistää paneeli Suomen ja Venäjän välisistä kulttuurivaikutuksista 15.2.

Aiheesta alustavat:

• Euroopan historian professori Laura Kolbe: Kulttuuriryhmiä, rauhan- ja ystävyysjunia sekä kummikaupunkitoimintaa Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuoden 1945 jälkeen

  Laura Kolbe on kirjoittanut laajasti Helsingin kaupungin, yliopiston ja ylioppilaiden historiasta. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat kansalliset identiteetit, niiden muodostuminen ja muuttuminen Euroopassa sekä kaupunkihistoria, erityisesti Helsingin historia.

• Venäläisen kulttuurin tutkimuksen dosentti Liisa Byckling: Suomen ja Venäjän kulttuurivaihtoa sadan vuoden ajan: miten se ilmeni teatterissa?

  Liisa Byckling on tehnyt pitkän uran Helsingin yliopistolla. Hänen vuonna 2009 ilmestynyt kirjansa Keisarinajan kulisseissa: Helsingin venäläisen teatterin historia 1868–1918 nostaa esille venäläisen teatterin kulttuuripoliittisen merkityksen sekä sen vuorovaikutuksen suomalaisen teatterin ja yleisön kanssa.

• Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen: Otteita venäläisen kirjallisuuden suomennoshistoriasta

  Tomi Huttunen on tutkinut venäläistä 1920-luvun avantgardekirjallisuutta ja laajemmin venäläistä postmodernismia. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat myös nykykirjallisuus sekä myöhäisen neuvostokauden kulttuuri, erityisesti Leningradin/Pietarin rock-kulttuuri.

Alustuspuheenvuorojen jälkeen keskustelu avataan yleisölle.

Kaikille avoin luentosarja järjestetään Helsingissä keväällä ja syksyllä 2017 keskiviikkoisin klo 17:00–18:45, Porthania (Yliopistonkatu 3), sali II, 1. krs.

100-vuo­ti­aat naa­pu­rit: Suo­mi ja Ve­nä­jä -luen­to­sar­jan oh­jel­ma

15.2.2017 Suomen ja Venäjän väliset kulttuurivaikutukset: Laura Kolbe, Liisa Byckling, Tomi Huttunen

15.3.2017 Yhdistäneet aatteet ja erottaneet yhteiskuntamallit: Erkki Tuomioja, Marianne Liljeström, Markku Kivinen

19.4.2017 Karjala ja raja: Maria Lähteenmäki, Olga Davydova-Minguet, Markku Kangaspuro

17.5.2017 Sisäinen turvallisuus ja naapurisuhteet: Minna Jokela, Kimmo Rentola, Hanna Smith

6.9.2017 Ulkopolitiikkaa Suomessa ja Venäjällä: Jaakko Iloniemi, Tuomas Forsberg, Hanna Smith

4.10.2017 Talous: Riitta Kosonen, Laura Solanko, Antti Kuusterä

15.11.2017 Yhteiset globaalit haasteet: Pekka Haavisto, Christer Pursiainen

Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.