Antibiootteja matkaripuliin – vastustuskykyisimmät superbakteerit hyötyvät
Miljoonat matkailijat käyvät vuosittain maissa, joissa hygienian taso on alhainen, ja noin kolmasosa heistä palaa kotiin tuomisinaan antibiooteille vastustuskykyinen ESBL-suolistobakteeri. Useimmilla tartunta on oireeton. ESBL-bakteeritartunnan riskialueita ovat Etelä- ja Kaakkois-Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka.
Ripuli on köyhillä seuduilla matkailevan yleisin terveysongelma. Sen sairastaminen nostaa ESBL-tartunnan riskiä, ja vielä suurempi riski on matkailijoilla, jotka hoitavat ripuliaan antibiooteilla: kaksi vuotta sitten julkaistu professori Anu Kanteleen johdolla tehty suomalaistutkimus osoitti, että ripuliin sairastuneista ja antibiootteja ottaneista korkeimman riskin alueilla käyneistä matkailijoista jopa 80 prosenttia toi mukanaan ESBL-superbakteerin.
Professori Kanteleen johtamassa jatkotutkimuksessa on nyt osoitettu, että matkalla käytetty antibiootti ei ainoastaan altista ESBL-tartunnalle, vaan valikoi suolistoon kaikkein vastustuskykyisimmät ESBL-kannat.
– ESBL-bakteerit ovat vastustuskykyisiä penisilliineille ja kefalosporiineille, ja siksi niiden aiheuttamia infektioita hoidetaan muiden ryhmien antibiooteilla, kuten fluorokinoloneilla. Kun analysoimme tarkemmin ESBL-bakteerin hankkineita, kävi ilmi että niistä, jotka eivät turvautuneet antibioottiin, 37 prosentilla ESBL oli fluorokinolonille resistentti. Fluorokinolonia käyttäneistä matkustajista sen sijaan peräti 95 prosentilla ESBL-kanta oli vastustuskykyinen myös fluorokinoloneille, Kantele kertoo.
– Löydös on looginen: kun otetaan antibioottia, suolistossa pärjäävät nimenomaan ne, jotka ovat vastustuskykyisiä käytetylle antibiootille.
Vastustuskyky antibiooteille voi siirtyä bakteerilta toiselle eräänlaisissa geenipaketeissa, jolloin samassa paketissa voi siirtyä vastustuskyky monelle eri antibiootille. Tutkijat havaitsivatkin, että fluorokinoloneille resistentit ESBL-kannat olivat usein vastustuskykyisiä myös muille sellaisille antibiooteille, joiden vastustuskyky kulkee samoissa geenipaketeissa kuin fluorokinoloniresistenssi.
– Käytännössä tämä merkitsee sitä, että matkailija poimii mukaansa kaikkein vastustuskykyisimmät ESBL-kannat, ja ESBL-infektioiden hoitovaihtoehtoja jää jäljelle entistäkin vähemmän, Kantele toteaa.
ANTIBIOOTTIRESISTENSSI ON VAKAVA UHKA
ESBL-tartunta on usein oireeton. Oireetonkin kantaja voi kuitenkin levittää bakteeria eteenpäin, ja nurjan onnen osuessa kohdalle bakteeri voi aiheuttaa vaikea, jopa hengenvaarallisen sairauden.
Antibioottiresistenssi on yksi terveydenhoidon vakavimmista uhkista, Kantele muistuttaa. Jos antibioottien teho menetetään, monet niiden avulla nujerretut infektiosairaudet saattavat muuttua uudelleen kohtalokkaiksi.
– Vastustuskykyisten bakteerikantojen leviäminen pahentaa tilannetta entisestään. Sen vuoksi myös matkoilla tulisi välttää antibioottien tarpeetonta käyttöä. Tavallisen ripulin hoidossa antibioottia ei tarvita – tärkeintä on pitää huolta nesteytyksestä, ja oireita voi lievittää muilla ripulilääkkeillä.
Vastikään Travel Medicine and Infectious Disease -lehdessä julkaistu tutkimus oli jatkoa työlle, johon kutsuttiin mukaan Lääkärikeskus Aavan matkailuklinikalle hakeutuneita suomalaismatkailijoita. Tutkittavat antoivat ennen matkalle lähtöään sekä heti matkalta palattuaan ulostenäytteen ja täyttivät kyselykaavakkeita. Jatkotutkimuksessa tästä ryhmästä valittiin 90 matkailijaa, jotka kaikki olivat saaneet matkalta suoliston ESBL-superbakteerin. Kantojen herkkyys määritettiin lukuisille eri antibiooteille ja tuloksia tarkasteltiin suhteessa matkakohteeseen, matkailijan ikään, sairastettuun matkaripuliin ja käytettyihin antibioottihoitoihin.
Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston, Helsingin yliopistollisen sairaalan, Karoliinisen instituutin ja Lääkärikeskus Aavan Matkailuklinikan yhteistyönä.
Lisätietoja:
Professori, Anu Kantele, Helsingin yliopisto ja HYKS
Puh. 050 427 0203
Sähköposti: anu.kantele@helsinki.fi / anu.kantele@hus.fi
Viite: Anu Kantele, Sointu Mero, Juha Kirveskari, Tinja Lääveri. Fluoroquinolone users select fluoroquinolone-resistant ESBL-PE- data of prospective traveller study. Travel Medicine and Infectious Disease 31st January, 2017 (online). http://dx.doi.org/10.1016/j.tmaid.2017.01.003
********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 4062043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme