Ilmakehästä löytyi uusi hapetin (Huom! EMBARGO ke 8.8. klo 20.00 Suomen aikaa)
Ilmakehän hapetusreaktiot toimivat ilmakehän puhdistajina. Nämä reaktiot poistavat ilmakehästä sekä luonnollisia että ihmisperäisiä kaasumaisia epäpuhtauksia (esimerkiksi rikkidioksidi, typen oksidit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Hapettuessaan nämä kaasut muuntuvat lopulta hiilidioksidiksi ja vedeksi tai tiivistymiskykyisiksi höyryiksi. Hapetusreaktioilla on merkittävä rooli niin ilmansaasteiden kuin joidenkin kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, poistumisessa ilmakehästä. Hapetusreaktioissa syntyvät tiivistymiskykyiset höyryt muodostavat ilmakehässä uusia pienhiukkasia, jotka voivat toimia pilvien tiivistymisytiminä ja vaikuttaa merkittävästi ilmastoon, ja ilmastonmuutoksen nopeuteen.
Tähän asti on ajateltu, että ilmakehän hapetuksesta vastaa lähinnä hydroksyyliradikaali (OH), nitraattiradikaali (NO3 ) sekä otsoni (O3 ). Nyt Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama tutkimusryhmä on onnistunut havaitsemaan ilmakehästä uuden merkittävän hapettimen, niin kutsutun stabiloidun Criegee radikaalin. Havainnot tehtiin Helsingin yliopiston SMEAR II tutkimusasemalla Juupajoella Pirkanmaalla. Havaintojensa tueksi tutkijat suorittivat myös sarjan laboratoriokokeita kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa.
Tutkimusryhmän tulosten mukaan tämä uusi hapetin syntyy kasvillisuusperäisten orgaanisten yhdisteiden reagoidessa otsonin kanssa. Tutkijoiden mukaan hapetin vaikuttaa merkittävästi muun muassa rikkihapon syntyprosessiin ilmakehässä olevasta luonnollisesta ja ihmisperäisestä rikkidioksidista. Rikkihappo on tärkein uusia aerosolihiukkasia muodostava yhdiste ja sitä kautta nyt löydetty hapetin vaikuttaa ilmakehän uusien aerosolihiukkasten syntyyn. Aerosolihiukkaset heijastavat ja absorboivat auringon valoa sekä toimivat pilvien tiivistymisytiminä vaikuttaen näin pilvipeitteeseen ja sitä kautta ilmastoon. Toisin kuin kasvihuonekaasuilla, ilmakehän pienhiukkasilla on globaalia ilmastoa viilentävä vaikutus.
Parhaillaan tutkijat selvittävät stabiloidun Criegee radikaalin osallisuutta ilmakehän muiden yhdisteiden hapettumiseen ja näiden prosessien kokonaisvaikutusta ilmastoon.
Lisätietoja:
Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos:
Tutkija Mikko Sipilä, p. 040-709 3103, mikko.sipila@helsinki.fi
Professori Markku Kulmala, p. 040-596 2311, markku.kulmala@helsinki.fi
R.L. Mauldin III, T. Berndt, M. Sipilä, P. Paasonen, T. Petäjä, S. Kim, T. Kurtén, F. Stratmann, V.-M. Kerminen and M. Kulmala: A new atmospherically relevant oxidant of sulphur dioxide (Nature, 9th. Aug. 2012).
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kulttuuriperintöoikeus ei pelasta Venetsiaa12.8.2025 08:39:34 EEST | Tiedote
Maailmanperintöjärjestelmän kyky tarjota oikeudellista suojaa kulttuuriperintökohteille on puutteellinen. Oikeustieteellinen väitöskirjatutkimus osoittaa, ettei jäykkä juridinen järjestelmä tunnista ilmastonmuutoksen tuomia haasteita.
Resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloissa ja kulkeutuvat myös muihin maihin11.8.2025 14:07:31 EEST | Tiedote
Antibiooteille resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloista muualle maailmaan erityisesti sotavammapotilaiden mukana, mikä aiheuttaa haasteita terveydenhuollossa. Sairaaloiden ulkopuolella uhkaa ei kuitenkaan ole.
Kissojen valtimosairauden perinnöllinen syy selvitettiin – voi auttaa myös ihmisten hoitojen kehittämisessä8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat löysivät perinnöllisen syyn kissoilla esiintyvään valtimosairauteen. Löytö auttaa ehkäisemään sairauden leviämistä kissoissa ja luo mahdollisesti myös pohjaa uusille ihmisten hoitolinjoille.
Rehtori Sari Lindblom: “Satojen miljoonien yliopistoleikkauksilla Suomi uppoaisi vain syvemmälle suohon”7.8.2025 13:11:25 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi julkaistiin keskiviikkona 6. elokuuta. Esitys sisältää mittavia, satojen miljoonien leikkauksia yliopistojen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen. Lisäksi parlamentaarisesta T&K-sovusta luovuttaisiin. Helsingin yliopisto vastustaa jyrkästi esitettyjä leikkauksia.
Helsingin yliopiston sijoitustuotto 2,6 prosenttia miinuksella alkuvuonna 20255.8.2025 08:20:08 EEST | Tiedote
Aiemmat sijoitustuotot mahdollistavat jopa 10 miljoonan euron lisäpanostukset spinout- ja startup-yrityksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme