Ilmakehästä löytyi uusi hapetin (Huom! EMBARGO ke 8.8. klo 20.00 Suomen aikaa)
Ilmakehän hapetusreaktiot toimivat ilmakehän puhdistajina. Nämä reaktiot poistavat ilmakehästä sekä luonnollisia että ihmisperäisiä kaasumaisia epäpuhtauksia (esimerkiksi rikkidioksidi, typen oksidit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Hapettuessaan nämä kaasut muuntuvat lopulta hiilidioksidiksi ja vedeksi tai tiivistymiskykyisiksi höyryiksi. Hapetusreaktioilla on merkittävä rooli niin ilmansaasteiden kuin joidenkin kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, poistumisessa ilmakehästä. Hapetusreaktioissa syntyvät tiivistymiskykyiset höyryt muodostavat ilmakehässä uusia pienhiukkasia, jotka voivat toimia pilvien tiivistymisytiminä ja vaikuttaa merkittävästi ilmastoon, ja ilmastonmuutoksen nopeuteen.
Tähän asti on ajateltu, että ilmakehän hapetuksesta vastaa lähinnä hydroksyyliradikaali (OH), nitraattiradikaali (NO3 ) sekä otsoni (O3 ). Nyt Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama tutkimusryhmä on onnistunut havaitsemaan ilmakehästä uuden merkittävän hapettimen, niin kutsutun stabiloidun Criegee radikaalin. Havainnot tehtiin Helsingin yliopiston SMEAR II tutkimusasemalla Juupajoella Pirkanmaalla. Havaintojensa tueksi tutkijat suorittivat myös sarjan laboratoriokokeita kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa.
Tutkimusryhmän tulosten mukaan tämä uusi hapetin syntyy kasvillisuusperäisten orgaanisten yhdisteiden reagoidessa otsonin kanssa. Tutkijoiden mukaan hapetin vaikuttaa merkittävästi muun muassa rikkihapon syntyprosessiin ilmakehässä olevasta luonnollisesta ja ihmisperäisestä rikkidioksidista. Rikkihappo on tärkein uusia aerosolihiukkasia muodostava yhdiste ja sitä kautta nyt löydetty hapetin vaikuttaa ilmakehän uusien aerosolihiukkasten syntyyn. Aerosolihiukkaset heijastavat ja absorboivat auringon valoa sekä toimivat pilvien tiivistymisytiminä vaikuttaen näin pilvipeitteeseen ja sitä kautta ilmastoon. Toisin kuin kasvihuonekaasuilla, ilmakehän pienhiukkasilla on globaalia ilmastoa viilentävä vaikutus.
Parhaillaan tutkijat selvittävät stabiloidun Criegee radikaalin osallisuutta ilmakehän muiden yhdisteiden hapettumiseen ja näiden prosessien kokonaisvaikutusta ilmastoon.
Lisätietoja:
Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos:
Tutkija Mikko Sipilä, p. 040-709 3103, mikko.sipila@helsinki.fi
Professori Markku Kulmala, p. 040-596 2311, markku.kulmala@helsinki.fi
R.L. Mauldin III, T. Berndt, M. Sipilä, P. Paasonen, T. Petäjä, S. Kim, T. Kurtén, F. Stratmann, V.-M. Kerminen and M. Kulmala: A new atmospherically relevant oxidant of sulphur dioxide (Nature, 9th. Aug. 2012).
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme