Valtimoiden hiljaa hiipivät rasvakertymät ovat peräisin veressä kiertävistä lipidipartikkeleista
Aorttaläpän kalkkinen kovettumatauti eli aorttastenoosi ja valtimokovettumatauti eli ateroskleroosi ovat länsimaalaisten kuolinsyytilastojen kärjessä. Salakavalasti hiipivien sairauksien ensimmäiset oireet saatetaan havaita vasta vuosikymmenten kuluttua sairauden alkamisesta.
Aorttastenoosi ja ateroskleroosi käynnistyvät, kun rasva-aineita eli lipidejä alkaa kertyä sekä aorttaläppään että valtimoiden seinämään. Helsingin yliopistossa väittelevä Satu Lehti on havainnut, että rasvapartikkelit ovat peräisin veren plasman kevyen tai erittäin kevyen lipoproteiinin partikkeleista, jotka jäävät kiinni valtimon sisäkerroksen soluväliaineeseen eli proteoglykaaneihin.
– Valtimon sisäkerroksen solut reagoivat lipidipartikkeleihin tuottamalla niitä muokkaavia entsyymejä. Muuntuneet lipoproteiinipartikkelit liittyvät yhteen suuremmiksi rasvapartikkeleiksi, ja niiden sisältämä kolesteroli kiteytyy suuriksi kolesterolikiteiksi. Suonen sisäkerroksen sileät lihassolut ja paikalle tulleet syöjäsolut eli makrofagit yrittävät poistaa muuntuneet lipidipartikkelit ottamalla ne sisäänsä. Tämän seurauksena solut alkavat tuottaa tulehdusvälittäjäaineita, Wihurin tutkimuslaitoksessa työskentelevä Satu Lehti kuvailee kovettumatautien alkuvaiheita.
Seuraavaksi tulehdusvälittäjäaineet ja muuntuneet lipidit houkuttelevat paikalle lisää makrofageja, jotka keräävät itseensä rasvapisaroita. Näin syntyneet rasvatäytteiset vaahtosolut kertyvät yhdessä muuntuneiden lipidipartikkelien kanssa suonen seinämään. Tulehduksen vuoksi paikalle kerääntyy yhä lisää makrofageja, ja reaktio ruokkii itseään.
Tästä eteenpäin tilanteen kehitys vaihtelee sen mukaan, onko kyse valtimosta vai aorttaläpästä.
– Valtimokovettumataudissa valtimoiden seinämiin kertyvä plakki on tyypillisesti täynnä rasvapartikkeleita ja rasvapisaroiden täyttämiä vaahtosoluja. Kertymät kalkkiintuvat vasta taudin myöhäisvaiheessa. Aorttastenoosissa aorttaläpissä on sen sijaan yhtä aikaa sekä rasvapartikkeleita että kiteytynyttä kalkkia.
_______________
FM Satu Lehti väittelee 31.3.2017 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Extracellular lipid particles in atherosclerosis and aortic stenosis". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartmaninkatu 3, 00290 Helsinki, luentosali 2.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu Lehti, Wihurin tutkimuslaitos
salehti@gmail.com
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme