Skitsofrenia-alttiuteen vaikuttavat myös raskaudenaikaiset tekijät
24.4.2017 09:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
LL, FM Asko Wegelius selvitti väitöstutkimuksessaan syntymäpainon yhteyttä skitsofreniariskiin ja sairauden kliiniseen kuvaan suomalaisessa perheaineistossa, jossa skitsofrenian perinnöllisen alttiuden tiedetään olevan kohonnut. Työssä tarkasteltiin myös keskushermoston kehitykseen osallistuvien DISC1-polun geenien varianttien ja syntymäpainon yhteisvaikutusta skitsofrenia-alttiuteen.
Väitöstutkimus on osa THL:n Vakavien mielenterveyshäiriöiden geneettinen epidemiologia ja molekyyligeneettinen perusta -tutkimushanketta.
Tutkimuksessa havaittiin skitsofrenia-alttiudenolevan kohonnut niillä tutkittavilla, joiden syntymäpaino oli ollut suuri (>4000 g). Lisäksi havaittiin, että suurella ja pienellä syntymäpainolla oli yhteys vaikeampaan oirekuvaan ja alentuneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn normaaliin syntymäpainoon verrattuna. Alttius sairastua skitsofreniaan oli suurentunut erityisesti niillä tutkittavilla, jotka kantoivat DISC1-polun NDE1-geenin tiettyjä variantteja ja joilla oli suuri syntymäpaino.
Syntymäpainon katsotaan heijastavan raskauden- ja synnytyksen aikaisisten olosuhteiden vaikutusta kehittyvään sikiöön. Tutkimuksen havainnot tukevat käsitystä siitä, että syntymäpainoon liittyvillä tekijöillä on yhteys keskushermoston kehitykseen ja kohonneeseen skitsofrenia-alttiuteen, ja että mm. NDE1-geenin toiminta on altis raskauden ja synnytyksen aikaisten tekijöiden vaikutukselle.
Vaikka havaintojen taustalla olevia suoria selittäviä tekijöitä ei työssä selvitetty, syntymäpainon tiedetään olevan yhteydessä äidin raskauden aikaisiin metabolisiin ja immunologisiin tekijöihin sekä myös sikiön synnytyksen aikaiseen hapenpuutteeseen.
Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä skitsofrenian kehityksellisistä luonteesta: altistavien biologisten tekijöiden vaikutus skitsofreniariskiin käynnistyy jo varhain yksilönkehityksessä.
– Tuloksetantavat myös aihetta pohtia, tulisiko raskauden ja synnytyksen aikaisiin tekijöihin kiinnittää enemmän huomiota osana psykiatristen riskiryhmien neuvolatoiminnan kehittämistä. Geenitutkimus tulee tulevaisuudessa lisäämään tietoa psykiatriseen sairastamiseen liittyvistä biologisista riskitekijöistä ja myös tarjoamaan laajempia mahdollisuuksia tutkia psykiatristen sairauksien taustalla olevien geenien ja ympäristötekijöiden välisiä yhteisvaikutuksia, Wegelius sanoo.
Väittelijän yhteystiedot:
asko.wegelius@fimnet.fi
FM, LL Asko Wegelius väittelee 28.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "INFLUENCE OF BIRTH WEIGHT ON THE RISK AND CLINICAL PRESENTATION OF SCHIZOPHRENIA". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Psykiatriakeskus, Christian Sibelius sali, Välskärinkatu 12. Vastaväittäjänä on professori Jyrki Korkeila, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Tiina Paunio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesiksessä.
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme