HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer solmivat kumppanuussopimuksen uusien lääkehoitojen tutkimuksen kehittämiseksi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Helsingin yliopiston yhteisellä Academic Medical Center -kampuksella tehdään tiivistä yhteistyötä lääketieteen, potilaiden ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. HUS:n ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lisäksi kampuksella toimii yliopiston HiLIFE-erillislaitokseen kuuluva Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM).
Lääkekehitystä tehdään yhä useammin akateemisen tutkimuksen ja lääketeollisuuden välisenä yhteistyönä. Se avaa mielenkiintoisia näkymiä tulevaisuuteen ja tähtää muun muassa lääkehoitojen kehittämisen nopeuttamiseen. HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka myötä on käynnissä useita yhteishankkeita liittyen esimerkiksi kliinisiin tutkimuksiin, terveystiedon tietoturvalliseen hyödyntämiseen ja täsmälääkkeiden kehittämiseen.
Uuden lääkkeen kehittäminen vie 10–15 vuotta ja maksaa keskimäärin jo kaksi miljardia euroa. Kliinisissä lääketutkimuksissa tutkitaan uusien lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta. Kliiniset tutkimukset ovat kalliita, ja lääkekehitys saattaa epäonnistua tutkimusten loppuvaiheessakin mm. odottamattomien haittavaikutusten vuoksi.
Genomitiedon hyödyntäminen tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden ennakoida lääkkeen haittavaikutuksia ja vähentää epäonnistumisen riskiä kehityksen myöhäisemmässä vaiheessa. Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet genomitiedon hyödyntämiseen, ja kansallinen genomistrategia luo puitteet genomitiedon hyödyntämiselle myös tuotekehityksellisessä tutkimuksessa.
Suomi ainutlaatuinen maa geenitutkimukselle
Genomitieto on erityisen arvokasta, kun se voidaan yhdistää terveystietoihin. Biopankit ja niiden toimintaa säätelevä biopankkilaki tuovat tässä Suomelle erinomaisen kilpailuedun tavoiteltaessa kansainvälisiä tutkimusinvestointeja.
- Suomalaisen väestön geeniperimä ja tutkimusmyönteisyys tarjoavat ainutlaatuiset puitteet geenitutkimukselle, kertoo professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista.
Palotien mukaan on arvioitu, että genomitietoa hyödyntämällä voitaisiin jopa puolittaa lääkkeen kehitykseen liittyvä epäonnistumisen riski. Pfizer onkin jo yhdessä kolmen muun lääkeyrityksen kanssa rahoittamassa Palotien johtamaa geenitutkimushanketta.
Terveystiedon tietoturvallinen hyödyntäminen edesauttaa paitsi geenitutkimusta myös sairauksien ominaispiirteiden ja potilaan kokeman tautitaakan ymmärtämistä. Tässä HUS:n kehittyvät tietovarannot luovat erinomaiset edellytykset myös lääkekehitystä tukevalle tutkimukselle.
- HUS:n tavoite on olla johtava terveystiedon hyödyntäjä, mikä mahdollistaa sekä hoitojen vaikuttavuuden arvioinnin että uusien hoitomuotojen kehittämisen. Tämä voidaan toteuttaa potilaan tietosuojaa vaarantamatta kehittyneessä toimintaympäristössä, kertoo HUS:n kehitysjohtaja Visa Honkanen.
- Suomessa on erinomaista osaamista erityisesti yksilöllisten lääkehoitojen kehittämisessä ja haluamme tukea ja viedä alaa eteenpäin. Tavoitteena on saada Suomeen entistä enemmän sekä kliinisiä tutkimuksia että muita tutkimusinvestointeja, toteaa Pfizer Oy:n lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.
Lisätietoa
Risto Renkonen
Dekaani, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
puh. 02 941 25111
Anne Pitkäranta
Tutkimusjohtaja, HUS
puh. 040 643 0511
Jaakko Parkkinen
Lääketieteellinen johtaja,Pfizer
puh. 050 539 6806
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme