Toisto on kielenoppimisen perusta
Uusien sanojen nopea oppiminen on ratkaisevan tärkeää kielenoppimisessa ja toistuva altistuminen puhutuille sanoille on keskeistä sanavaraston kehittymisen kannalta.
Psykologian maisteri Lilli Kimppa tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan, miten kielenoppiminen näkyy aivotasolla. Hän mittasi eri-ikäisten koehenkilöidensä aivoaktivaatiota aivosähkökäyrämenetelmällä kuuntelutehtävien aikana. Niissä koehenkilöille toistettiin tuttuja suomenkielisiä sanoja sekä äänteellisesti suomenkieltä muistuttavia tai siitä poikkeavia epäsanoja.
– Hermostollisen muistijäljen syntyminen näkyi aivosähkökäyrällä vasemman etuotsalohkon alueella aivovasteen kasvuna uusille sanoille. Tämä kasvu myös korreloi sen kanssa, kuinka hyvin ihmiset muistivat sanat jälkikäteen, Kimppa sanoo.
Tutkimuksessa koehenkilöt kuuntelivat sanoja noin 30 minuutin ajan aktiivisesti keskittyen tai muun toiminnan ohessa ja vasteen kasvua havaittiin molemmissa koeasetelmissa.
Aiemmat kieliopinnot vaikuttavat
Kimppa tutki myös, mitkä taustatekijät vaikuttivat aivovasteen kasvuun, eli muistijäljen syntyyn ja vieraan sanan oppimiseen. Hän havaitsi, että suurempaa aivovasteen kasvua vierasperäisille sanoille esiintyi koehenkilöillä, jotka olivat opiskelleet muita useampia kieliä ja aloittaneet kieliopinnot keskimääräistä aiemmin.
Myöhemmin aloitetut vieraan kielen opinnot sen sijaan näkyivät voimakkaampana aivovasteen kasvuna äidinkielen kaltaisille epäsanoille.
– Heidän aivonsa olivat ikään kuin virittyneet omalle äidinkielelle muita selkeämmin, Kimppa sanoo.
Väitöskirjassa tutkittiin myös 9–12-vuotiaiden lukivaikeudesta kärsivien lasten ja heidän verrokkiensa aivovasteen kasvua suomenkieltä muistuttavalle epäsanalle.
– Lukihäiriöisillä lapsilla aivovasteen kasvua ei näkynyt koko 11 minuutin kokeen aikana. Tämä viittaa joko siihen, että heidän kielenoppimisstrategiansa poikkeavat aivotasolla tai sitten toistoja tarvitaan vielä enemmän, Kimppa sanoo.
PsM Lilli Kimppa väittelee 20.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Rapid formation and activation of lexical memory traces in human neocortex.” Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, auditorio 107.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Lilli Kimppa, lilli.kimppa@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme