Asuminen kalleinta Muhoksella

Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys
Asumiskustannusten vertailu

Kuviteltu asunto-osakeyhtiö on normaali 30-vuotias, 20 asunnon asuinkerrostalo, joka sijaitsee keskusta-alueella omalla tontilla, ja jonka rakennustilavuus on 4 500 kuutiometriä ja kerrosala 1200 m². Talon kaukolämmön, sähkön ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Vaikka laskelmat on tehty kerrostaloon, soveltuvat ne myös vastaavan kokoiseen rivitaloon.

Asumiskustannuseroja aiheuttaa myös asunnon ostohinta, joka vaihtelee paikkakunnittain. Asumiskustannuksiin vaikuttavat lisäksi muun muassa huoneiston oma sähkönkulutus, kiinteistönhoito-, isännöinti-, korjauskustannukset ja vakuutukset, joita vertailussa ei ollut mukana. Tässä vertailussa tutkittiin siis vain asumiskustannuksiin vaikuttavia kaukolämpö-, vesi-, sähkö-, jäte- ja kiinteistöverokustannuksia. Näiden kustannusten osuus on taloyhtiöstä riippuen 50-60 prosenttia.

Hintojen nousuvauhti hurjaa ja vaihtelut suuria

Vertailussa mukana olleet kustannukset nostivat yhtiövastiketta keskimäärin 2,14 euroa neliöltä kuukaudessa. Edullisimmat vertailukohteet olivat Oulunsalo ja Haukipudas, missä kustannukset olivat yhteensä1,82 euroa/m²/kuukausi. Kallein oli Muhos, jossa kustannukset olivat 2,72 euroa/m²/kuukausi. Toiseksi kalleimmassa Limingassa, neliökustannus oli 2,49 euroa.

Vertailussa mukana olevien kuluerien vuosikustannukset Muhoksella olivat 60 neliön kaksiosta 648 euroa ja Limingassa 482 euroa enemmän kuin Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Koko yhtiön tasolla vuosikustannus Muhoksella on 13 000 euroa ja Limingassa noin 9 600 korkeampi kuin Oulunsalossa ja Haukiputaalla.

Muhoksen ja Limingan jälkeen kalleimmat neliökustannukset kuukaudessa oli Oulaisissa (2,44 e), Ylivieskassa (2,43 e), Kajaanissa (2,40 e) ja Kalajoella (2,34 e). 

Edellisvuodesta vertailutalojen kokonaiskustannukset nousivat keskimääräin yli 7 prosenttia, jossa on mukana yleisen arvonlisäveronkannan prosenttiyksikön nousu 1.1.2013. Hurjin nousija oli Nivala, jossa nousuvauhti oli yli kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Yli 10 prosentin nousuja oli myös Kalajoella, Ylivieskassa ja Kajaanissa.  Kaukolämpö on taloyhtiön suurin menoerä ja tämä näkyykin näiden nousijoiden tilastoissa. 

Ouluun liittymisen johdosta Haukiputaalla ja Kiimingissä kustannukset laskivat, Oulussa nousivat

Vuoden alussa Ouluun liittyivät Oulunsalo, Haukipudas ja Kiiminki, joissa monien kustannusten osalta taksoja yhtenäistettiin. Esimerkiksi kaukolämmön hinnat yhtenäistyivät Oulussa ja Haukiputaalla, Oulunsalossa jo aikaisemmin. Kiimingissä kaukolämmön hinta pysyi ennallaan. Vesi maksoi Oulussa, Kiimingissä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla saman verran.

Yhtenäisen hinnoittelun vuoksi Oulun keskustassa olevan taloyhtiön vertailussa mukana olevat kustannukset nousivat yli 8 prosenttia, kun vastaavat kustannukset Haukiputaalla laskivat yli 2 prosenttia. 

Kaukolämmössä suurimmat erot

Asunto-osakeyhtiön menoista lämmitysenergia muodostaa suurimman menoerän. Keskimäärin se on neljännes kaikista taloyhtiön menoista.

Tehdyssä vertailussa kaukolämmön kustannus vaihteli suuresti. Halvin kaukolämpö oli edelleen Haapavedellä, vaikka hienoista nousua olikin edellisvuoteen. Kalleinta kaukolämpöä tuotetaan Muhoksella. Haapavedellä hoitovastikkeeseen laskettuna kaukolämmön osuus vastikkeesta oli 0,78 euroa/m²/kuukausi. Vastaava kustannus Muhoksella oli 1,73 euroa. Limingassa kaukolämmön hinta oli toiseksi korkein 1,56 euroa ja nousua vuoteen 2012 verrattuna oli siten hieman yli 3 prosenttia.

Tontin kiinteistöverossa eniten vaikuttaa tontin arvo

Kiinteistövero määrätään sekä tontille että rakennukselle. Veron määrä riippuu sekä tontin ja rakennuksen verotusarvosta että kunnan päättämästä kiinteistöveroprosentista.

Tontin kiinteistövero saadaan, kun tontin kiinteistöveroprosentti kerrotaan tontin verotusarvolla. Vastaavasti rakennuksen kiinteistöveron määrä saadaan, kun kerrotaan vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti rakennuksen arvolla.

Tutkimuksessa tonttien ja rakennusten verotusarvot eivät muuttuneet, joten mahdollinen muutos viime vuoteen aiheutui vain ja ainoastaan kiinteistöveroprosentin muutoksesta. Kuntaliitoskunnissa tonttien kiinteistöverokulu pysyi samana viime vuoteen verrattuna, kun taas rakennusten kiinteistöverokulu pieneni. Tämä aiheutti sen, että kuntaliitoskuntien taloyhtiöt hyötyivät kiinteistöverojen osalta kuntaliitoksesta, ”häviäjä” oli Oulu.

Oulun arvokkaat tontit nostavat kiinteistöveroa

Varsin suurta vaihtelua aiheuttaa tontista perittävä kiinteistövero. Kun Oulun vertailutalossa menee vastikkeesta 22 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, on vastaava kustannus Limingassa vajaa sentti. Erot johtuvat enemmän suurista tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista. Esimerkiksi Oulussa tontin arvoksi kiinteistöverotuksessa vertailutalolle katsotaan yli 220 euroa neliöltä, kun vastaava tontin arvo on vertailun edullisimmissa kunnissa alle 10 euroa.

Jätehuolto Oulun seudulla edullisinta, kalleinta Kala- ja Pyhäjokilaaksossa sekä Raahessa

Vertailussa olivat mukana kuiva- ja biojätteen tyhjennyshinnat.

Jätehuollossa Oulun seudulla kilpailu pitää jätekustannukset kurissa. Kalajoki- ja Pyhäjokialueella, joissa Vestialla on monopoli, jätekustannukset ovat kaksi kertaa kalliimpia kuin Oulun seudulla.  Vertailutalon jätekustannukset Oulussa olivat 1 440 euroa vuodessa ja Vestian alueen vastaavassa taloyhtiössä 2 880 euroa vuodessa. Raahessa vastaava kustannus on 2 590 euroa. Vestian taloyhtiöilta perimät maksut nousivat vuoden alusta reippaasti lähinnä perusmaksun käyttöoton johdosta. Raahen korkea hinta selittyy välivarastoinnista ja siirtokuormauksesta.

Sähkössä pienet erot ja vedessä suuret

Sähkössä oli vertailun pienimmät erot. Sähkön osalta kustannukset kaikissa vertailukunnissa olivat 13–15 senttiä/m²/kuukausi. Keskimäärin sähkön hinta pysyi edellisen vuoden tasolla.

Vesimaksuissa puolestaan oli suuria eroja paikkakuntien välillä. Edullisinta vesi oli Kempeleessä ja kalleinta Muhoksella.

Ratkaisut kunnallisten päättäjien käsissä

Ratkaisut asumiskustannuksista on pitkälti kunnallisilla päättäjillä, sillä verot, kaukolämpö-, vesi- jäte- ja usein myös sähkömaksujen suuruus on kuntapäättäjien käsissä.  Kysymys onkin siitä peritäänkö kunnan tarvitsemat eurot tulojen perusteella kunnallisveroina vai vuokriin ja vastikkeisiin sisällytettyinä piiloveroina.

Asunto-osakeyhtiöt ikääntyvät ja ovat sen johdosta mittavien korjausten tarpeessa.  Kiinteistöyhdistyksen mielestä verotuksen painopisteen siirtyminen tuloperusteisesta asumisperusteiseen verotukseen on este suunnitelmalliselle korjaus- ja kunnossapidolle. Erityisesti se näkyy lapsiperheiden ja eläkeläisten kukkarossa.

Yksityiskohtaiset graafit löytyvät oheisen linkin alta.

Yksityiskohtaiset graafit

Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Pekka Luoto, puhelin 371712 tai 040-8441371.