Sote-kustannusvertailu: Suurimmat kaupungit alentaneet terveydenhuollon kustannuksiaan merkittävästi – alimmat kustannukset Espoossa ja Vantaalla

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
30.5.2017
Julkaistavissa klo 12.00

Sote-kustannusvertailu: Suurimmat kaupungit alentaneet terveydenhuollon kustannuksiaan merkittävästi – alimmat kustannukset Espoossa ja Vantaalla

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset laskivat vuonna 2016 enemmän kuin koskaan 2000-luvulla, selviää Kuntaliiton vuosittaisesta kustannusvertailusta. Tutkimusaineiston piirissä olevien suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien tiedot koskevat noin kolmen miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia vuonna 2016.

Huomioon ottaen palkkojen ja hintojen kehityksen, suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset alenivat keskimäärin 1,5 prosenttia ja keskisuurten kuntien 0,8 prosenttia. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat kaksi prosenttia.

- Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset alenivat edellisvuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla eli viiteentoista viime vuoteen, sanoo erityisasiantuntija Teija Mikkola Kuntaliitosta. 

Vuositason kustannukset olivat korkeimmat Oulussa, 2 493 euroa asukasta kohti ja alhaisimmat Espoossa, 2 175 euroa sekä Vantaalla, 2 179 euroa.

Keskimäärin suurten kaupunkien terveydenhuolto maksoi 2 304 euroa vuodessa asukasta kohti. Yhteen laskettuna Suomen yhdentoista suurimman kaupungin terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2016 noin 5,28 miljardia euroa. Vuosittaiseen kustannusvertailuun osallistuvat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. 

- Kiinnostava muutos on, että Helsinki oli pitkään kustannusvertailun kärjessä muita kalliimpana, mutta viime vuosina pääkaupungin kustannukset ovat vakiintuneet lähelle suurten kaupunkien keskimääräisiä kustannuksia. Vuonna 2016 Helsingin kustannukset olivat suurten kaupunkien mediaanissa. Helsingin kustannukset olivat viime vuonna 2 325 euroa asukasta kohti, sanoo Mikkola.

Kuntaliiton toteuttaman sote-kustannusvertailun tutkimusaineisto käsittää kaksi erillistä aineistoa, joissa vertailtiin suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Aineistosta on saatavilla kuntakohtaisesti tietoa eri sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ikäryhmittäin ja palveluittain, kuten esimerkiksi suun terveydenhuollon ja tehostetun palveluasumisen kustannuksista. Kustannukset on ikävakioitu.

Keskisuurten kuntien edullisimmat sote-palvelut 3021 eurolla/asukas

Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto vertaili terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia. Vertailussa mukana olleiden kuntien sote-kustannukset olivat viime vuonna yhteensä runsaat 2,24 miljardia euroa.

Vertailukunnista pienimmillä kustannuksilla sosiaali- ja terveystoimensa järjesti Mäntsälän ja Pornaisten sote-palvelut hoitava Mustijoen perusturva, jossa kustannukset olivat 3 021 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi pienimmät kustannukset olivat Sipoossa, 3 027 euroa/asukas ja Keravalla, 3 172 euroa/asukas.

Keskisuurten kuntien osalta suurimmat kustannukset olivat Saarikassa, 3 872 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi korkeimmat kustannukset olivat Kotkassa, 3 852 euroa/asukas ja Kainuussa, 3 780 euroa/asukas.

- Vuonna 2016 kunnille ei tullut juurikaan uusia velvoitteita, lukuun ottamatta lapsiperheiden kotipalvelua. Tämä uusi tehtävä kasvatti keskisuurten kuntien lasten ja perheiden palvelujen kustannuksia, sanoo erityisasiantuntija Tero Tyni.

Keskisuurten kuntien vertailussa mukana olivat Järvenpää, Kaarina, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Tuusula, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ja Mustijoen (Mäntsälä-Pornainen) perusturvan kuntayhtymät sekä perusturvaliikelaitos Saarikka. Saarikka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Toiminnan tehostaminen, avohoito ja asiakasmaksujen korotukset alentuneiden sote- kustannusten taustalla

- Kuntien tiukka taloustilanne on näkynyt todella maltillisena kustannuskehityksenä useamman vuoden ajan. Kuntien toiminnan tehostaminen ja kehittäminen on tuottanut tulosta, arvioi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

- Kuten vertailuaineisto osoittaa, sote-toimialaa on mahdollista hoitaa varsin taloudellisesti ilman yksityiskohtaista valtion ohjausta. Tämä on hyvä pitää mielessä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa, sanoo Myllärinen.

Kuntaliiton arvion mukaan toiminnan tehostamisen rinnalla selittäviä tekijöitä kustannusten alenemiseen on löydettävissä palvelurakennemuutoksesta, jossa terveydenhuollon painopiste siirtyy laitoshoidosta avohoitoon, sekä erikoissairaanhoidon asiakasmaksuja korottaneen lakimuutoksen seurauksena. Kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve lisääntyy, voisi olettaa, että kustannukset kasvavat, mutta kunnat ovat sen sijaan onnistuneet alentamaan kustannuksia.

- Erikoissairaanhoidon asiakasmaksutulojen kasvu vaikutti alentavasti kustannuksiin. Asiakasmaksuasetuksen mukaan maksuja sai korottaa jopa 30 prosenttia vuoden 2016 alusta, sanoo erityisasiantuntija Anu Nemlander.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Teija Mikkola, Kuntaliitto, p. 050 352 0020
erityisasiantuntija Tero Tyni, Kuntaliitto, p. 050 364 8163
erityisasiantuntija Anu Nemlander, Kuntaliitto, p. 050 563 6180
sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen, Kuntaliitto, p. 050 596 9866

Kustannusvertailuraportit pdf-muodossa liitteenä, kuntakohtaiset tietokortit netissä

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/kustannukset-vuonna-2016

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 e-julkaisu
Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa
Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalitoimen vanhuspalveluista:
kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016 e-julkaisu
Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Saarikka, Salo, Sipoo, Tuusula

Suurten kaupunkien yhteyshenkilöt
Espoo: Terveysjohtaja Sanna Svahn, p. 050 544 6535 
Kuopio: Terveysjohtaja Jari Saarinen, p. 044 718 6301
Helsinki: Toimialajohtaja Juha Jolkkonen, p. 09 310 422 15
Jyväskylä: Toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 4422302
Kouvola: Terveysjohtaja Kari Kristeri, p. 020 615 9399
Lahti: Toimialajohtaja Mikko Komulainen, p. 03 818 1001
Oulu: Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä, p 050 576 8518
Pori: Terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja Anna-Liisa Koivisto, p. 044 701 0243
Tampere: johtaja, hyvinvointipalvelut Taru Kuosmanen, p. 040 704 7337
Turku: Toimialajohtaja Riitta Liuksa, p. 050 559 0571
Vantaa: Terveyspalvelujen johtaja Jarmo Kantonen, p. 09 839 26195

Keskisuurten kuntien yhteyshenkilöt
Järvenpää: Palvelualuejohtaja Tiina Salminen, p. 040 315 2154
Kaarina: Hyvinvointipalvelujen johtaja Anna Arola-Järvi, p. 02 588 6020
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä: kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, p. 044 777 3033
Kauniainen: Sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, p. 050 355 3246
Kerava: Toimialajohtaja, Sosiaali ja terveys Erja Wiili-Peltola, p. 040 318 2170
Kirkkonummi: Perusturvajohtaja Liisa Ståhle, p. 050 594 1749
Kotka: Terveysjohtaja Kati Homanen Kati, p. 040 083 8167
Lohja: Palvelualuejohtaja Mira Uunimäki, p. 044 374 2314
Loviisa: Vs. Perusturvajohtaja Eva Storgård, p. 040 570 2807
Mustijoki (Mäntsälä & Pornainen): Perusturvajohtaja Eija Rintala, p. 040 314 5717
Porvoo: Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme, p. 040-1789922
Rauma: Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Alho Marja-Leena, p. 044 403 5190
Rovaniemi: Perusturvan toimialajohtaja, Markus Hemmilä, p. 050 577 6409
Saarikka: Liikelaitoksen johtaja, Mikael Palola, p. 014 459 8208
Salo: Apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelä, p. 02 778 2059
Sipoo: Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko, p. 09 2353 65 00
Tuusula: Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio, p. 040 314 4401

Sanasto
Kustannusvertailun euroa/asukas -luvut kuvaavat resurssien käyttöä. Suuremmat kustannukset voivat johtua esim. suuremmasta palvelujen käytöstä, laadusta tai suuremmista yksikkökustannuksista.

Ikävakioinnin avulla eri kuntien kustannukset tehdään vertailukelpoisiksi siten, että kunkin kaupungin kustannukset lasketaan olettaen eri ikäryhmissä olevien asukkaiden suhteellinen määrä yhtä suureksi kuin kaupungeissa keskimäärin.