HY:lle suurlahjoitus ja suurapuraha Sigrid Juséliuksen Säätiöltä

– Halusimme antaa tämän lahjoituksen valtion vastinrahaohjelman johdosta, jolloin lahjoituksesta saatava hyöty on maksimaalinen, kertoo Christian Elfving, Sigrid Juséliuksen Säätiön toimitusjohtaja.

Säätiö lahjoittaa kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa niille kuudelle suomalaiselle yliopistolle, joissa tehdään lääketieteellistä tutkimusta.

– Olemme olleet huolissamme tutkimuksen tulevaisuudesta, koska yliopistojen budjetteja ja tutkimusta on systemaattisesti ja jatkuvasti leikattu. Helsingin yliopiston kanssa olemme tehneet syvää yhteistyötä usean vuoden ajan, ja luotamme vahvasti yliopistossa tehtävään tutkimukseen. Olemme mielellämme mukana tukemassa sitä parhaamme mukaan, Elfving toteaa.

Säätiö lahjoitti vastaavan summan Helsingin yliopiston lääketieteen ja farmasian koulutusalalle kaksi vuotta sitten sekä 400 000 euroa vuonna 2010.

Sigrid Juséliuksen Säätiö tukee Helsingin yliopistossa tehtävää lääketieteellistä tutkimusta laajalti erilaisin apurahoin. Säätiö on suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen rahoittaja maassamme. Säätiön viime vuonna tutkimukseen jakamasta, 1–3 vuoden ajalle jakautuvasta 10 miljoonan euron summasta 4,5 miljoonaa meni Helsingin yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle.

Vuoden suurapuraha Anu Wartiovaaran tutkimusryhmälle

Sigrid Juséliuksen Säätiön viimeisin suurapuraha annettiin tänä vuonna akatemiaprofessori Anu Wartiovaaralle ja hänen tutkimusryhmälleen. Tutkimuksen kohteena ovat mitokondriosairaudet. Apurahan kokonaissumma, 1,25 miljoonaa euroa, jakautuu viiden jaksolle, jolloin vuosittainen summa on 250 000 euroa.

– On valtava onni, että saimme apurahan. Kyse on pitkäaikaisesta rahoituksesta, mikä on sangen epätavallista. Tämä apuraha on Suomessa yksi harvoista laatuaan, Wartiovaara iloitsee.

Wartiovaaran tutkimusryhmän aiheena ovat erilaiset perinnölliset, vaikeat, etenevät aineenvaihduntaan liittyvät sairaudet, joita kutsutaan mitokondriosairauksiksi. Ne ovat tavallisimpia perinnöllisistä aineenvaihduntasairauksista, ja niitä esiintyy monissa eri muodoissa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa arviolta noin 500 000 ihmistä sairastaa näiden tautien eri muotoja. Vaikeimmat sairaudet oireilevat heti syntymän jälkeen ja voivat johtaa lapsen kuolemaan. Toiset puolestaan ilmenevät vasta aikuisiällä, ja niiden vaikutus voi ulottua esimerkiksi lihaksiin, sydämeen ja aivoihin.

– Uskoin aiemmin, ettei vaikeimpiin sairauksiin ole parannuskeinoa. Mutta meidän tutkimustuloksemme viittaavat siihen suuntaan, että on toivoa löytää joihinkin tauteihin hoitoa, Wartiovaara sanoo.

– Olemme löytäneet, että tietynlainen mitokondriovika voi saada solut luulemaan, ettei niillä ole riittävästi B-vitamiinia, jolloin tuon B-vitamiinin anto voi auttaa näitä potilaita. Onnistuimme parantamaan hiirimallin, ja nyt suurapurahan avulla voimme testata samaa aikuispotilailla.

Wartiovaaran tutkimusten päämääränä on ymmärtää molekyylitasolla mitokondriosairauksien syitä ja sitä, miksi geenivirhe aiheuttaa sairauksia.

– Haluamme löytää hoitomenetelmän, jota voi soveltaa potilaisiin. Apurahan avulla viemme tutkimustamme eteenpäin. Nyt meillä on vahvoja viitteitä siitä, että B3-lisä voi auttaa potilaita. Olen tehnyt tätä tutkimusta 25 vuoden ajan, ja olen hyvin toiveikas sen suhteen, että osaan sairauksista löytyy parannuskeino, Wartiovaara sanoo.

Li­sä­tie­to­ja:

Sigrid Juséliuksen Säätiö
Toimitusjohtaja Christian Elfving, puh. 0400 406 789, christian.elfving@sigridjuselius.fi
Verkkosivut

Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteet ja varainhankinta
Puh. 029 41 21650, lahjoittajasuhteet@helsinki.fi
Verkkosivut

Anu Wartiovaaran tutkimusryhmä
Akatemiaprofessori Anu Wartiovaara, anu.wartiovaara@helsinki.fi
Verkkosivut