Kunta-alan palkat tasa-arvoisia ja ansiokehitys vahvaa
Kunta-alan palkkoja ovat nostaneet sekä sopimuskorotukset että rakennemuutokset. Tilastokeskuksen palkkatietojen mukaan kuukausipalkkaisten naisten keskimääräiset säännöllisen työajan ansiot nousivat lokakuusta 2010 lokakuuhun 2016 keskimäärin 3,6 prosenttiyksikköä miehiä nopeammin. Kunta-alalla samasta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta.
Kunta-alan yleinen ansiokehitys on seurannut hyvin yksityisen sektorin tasoa. Vuosina 2010–2016 kunta-alan työntekijöiden ansiot nousivat Tilastokeskuksen säännöllisen työajan ansioiden kehitystä mittaavan indeksin vuosikeskiarvon mukaan 11,2 prosenttia, kun yksityisen sektorin nousu oli 12,2 prosenttia. Mukana ovat muun muassa tulospalkkiot, joita yksityisellä sektorilla maksetaan enemmän.
Työntekijäjärjestöt ovat myös vaatineet erillistä palkkaohjelmaa. Sille ei ole perusteita. Vaatimuksen pohjana on väite kunta-alan palkkojen kehityksen jälkeenjääneisyydestä, mikä ei Tilastokeskuksen kuntasektorin ansiotasoindeksin perusteella pidä sellaisenaan paikkaansa.
”Paikalliset erityisolosuhteet palkkausjärjestelmän soveltamisessa ja kannustava palkkaus kyetään parhaiten toteuttamaan paikallisten erien kautta”, Jalonen muistuttaa.
Kuntatyönantajien palveluksessa on noin 421 000 ihmistä. Lähes kaikki ovat kuukausipalkkaisia. Kunta-alan työvoimakustannukset ovat 2018 noin 20 miljardia euroa.
Kunta-alan talous edelleen alijäämäinen
Kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat ennusteiden mukaan yhä alijäämäiset, vaikka yleinen talouskasvu tuo helpotusta julkiseen talouteen. Rakenteelliset ongelmat eivät kuitenkaan ratkea vain talouskasvulla. Lisäksi kuntien ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne vaihtelee paljon.
Teollisuuden palkkaratkaisuissa palkankorotustasoksi muodostunut 3,2 prosentin korotus kahdessa vuodessa maksaisi kunta-alalle kahdessa vuodessa noin 600 miljoonaa euroa. Jos mukaan lasketaan työntekijäjärjestöjen vaatima, kilpailukykysopimuksessa yhteisesti sovitun lomarahaleikkauksen kompensointi, taloudellinen rasitus kasvaa kahden vuoden aikana lisäksi noin 600 miljoonalla eurolla.
”Yhteensä pelkästään nämä kaksi tekijää uhkaavat nostaa kuntien kustannuksia reilut 1,2 miljardia euroa seuraavan kahden vuoden aikana”, Markku Jalonen sanoo.
Terveydenhuollon henkilöstön asemaa on jo vahvistettu
Kunta-alan nykyinen sopimus- ja neuvottelujärjestelmä on joustava ja moderni. Se mahdollistaa eri ammattiryhmien erityiskysymysten tarkastelun. Siksi vaatimus koulutettujen hoitajien omasta sopimuksesta ei ole perusteltu kunta-alan nykyisessä sopimusjärjestelmässä. Koulutettujen hoitajien oma sopimus nostaisi entisestään työvoimakustannuksia.
Terveydenhuollon hoitohenkilöstön erityiskysymyksillä on ollut oma neuvotteluryhmänsä vuodesta 2013. Terveydenhuoltolan omassa ryhmässä voidaan neuvotella tarkoituksenmukaisia hoitoalan palkkaus- ja työaikamääräyksiä. Siellä on neuvoteltu muun muassa kunta-alan hoitohenkilöstön uudistetut jaksotyöaikamääräykset ja otettu esimerkiksi kantaa ensihoidon työaikakysymyksiin ja työkokemuslisän karttumiseen hoitoalalla.
Lisätietoja:
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puhelin 040 547 7710
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puhelin 040 547 7710
Tietoja julkaisijasta
KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntia ja kuntayhtymiä työnantajina. KT neuvottelee ja sopii kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset. Se on keskeinen työelämän tuloksellisuuden ja laadun kehittäjä. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee 421 000 työntekijää ja viranhaltijaa. Kunta-alan palkkasumma henkilösivukuluineen on noin 20,3 miljardia euroa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
KT ja alan palkansaajajärjestöt: Koulutuskorvauksen poisto kaventaisi osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia kunnissa ja hyvinvointialueilla18.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Lähes kaikki kunnat ja hyvinvointialueet ovat hyödyntäneet koulutuskorvausta. Korvauksen poistaminen heikentäisi julkisten työpaikkojen mahdollisuuksia henkilöstön kehittämiseen.
KT selvitti: Kolmasosa 60–70-vuotiaista on jatkanut tai aikoo jatkaa työntekoa eläkkeellä, puolet ei haikaile takaisin10.6.2025 02:00:00 EEST | Tiedote
Kolmannes (34 %) 60–70-vuotiaista eli yli 200 000 suomalaista tekee tai aikoo tehdä töitä eläkkeellä, noin puolet (48 %) ei tee, eikä se ole heillä myöskään suunnitelmissa.
Kunta- ja hyvinvointialalle lähes kolmen vuoden työrauha5.5.2025 23:30:00 EEST | Tiedote
Kunta- ja hyvinvointialan kaikki neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Ratkaisun yleisen linjan mukaiset sopimuskorotukset ovat yhteensä 7,37 prosenttia lähes kolmelle vuodelle. Lisäksi on sovittu kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman jatkosta vuosille 2026–2028.
Sopimuskorotuksista on syntynyt yhteisymmärrys kunta- ja hyvinvointialalla30.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä alan pääsopijajärjestöt ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen kunta- ja hyvinvointialan sopimuskorotuksista. Lopullinen tulos vaatii vielä kaikkien sopimusalojen neuvottelutulokset ja osapuolten hallintojen hyväksynnän.
Aikuiskoulutukseen löydettävä pysyvä ratkaisu, pilotin kohdennuksessa muistettava osaajapula-alat16.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
KT vaatii pysyvää ratkaisua aikuiskoulutuksen rahoitukseen ja muistuttaa, että tuki on kohdennettava jatkossakin aloille, joilla osaajapula on suurin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme