Helsingin yliopisto

Statiineista hyötyä silmänsisäisen arpikudoksen ehkäisyssä?

Jaa
Potilaan käyttämä statiinilääkitys näyttää pienentävän uusintaleikkauksen riskiä potilailla, joille tehdään lasiaisen poistoleikkaus verkkokalvoirtauman vuoksi, osoittaa suomalaistutkimus. Tutkijoiden mukaan statiinit saattava ehkäistä silmänsisäisen arpikudoksen muodostumista.
Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa tehty väestöpohjainen kohorttitutkimus pohjautui laajaan suomalaiseen silmäkirurgisesti hoidettujen potilaiden rekisteriaineistoon. Tutkimuksessa käytiin läpi 5 709 verkkokalvokirurgiseen leikkaustoimenpiteeseen tulleen silmäpotilaan uusintaleikkauksia vuosilta 2008 – 2014. Tulokset osoittivat, että leikkauksen aikana käytössä ollut statiinilääkitys oli yhteydessä 28 prosenttia pienempään uusintaleikkauksen riskiin potilailla, joille oli verkkokalvon irtauman takia tehty niin sanottu primaarivitrektomia, lasiaisen poistoleikkaus.

Statiinilääkitys ei sen sijaan näyttänyt olevan yhteydessä uusintaleikkauksen riskiin muissa verkkokalvokirurgisissa silmäsairausryhmissä, kuten esimerkiksi ikään liittyvässä verkkokalvon ryppykalvoleikkauksessa tai diabeettisen verkkokalvosairauden hoitamiseksi tehdyssä lasiaisen poistoleikkauksessa.

– Statiinihoidosta näyttää olevan hyötyä yleisimmässä vakavassa verkkokalvosairaudessa, pahimmillaan sokeutumiseen johtavassa verkkokalvoirtaumassa, toteaa tutkimusta johtanut dosentti Sirpa Loukovaara HYKS:n silmäklinikasta.

– Systeemisestä statiinilääkityksestä saattaa siis olla hyötyä paitsi sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä myös silmäterveyden kannalta.

Statiinilääkityksen hyöty verkkokalvoirtaumapotilailla selittyy todennäköisesti lääkkeen vaikutuksella silmänsisäiseen tulehdukseen ja arpikudoksen muodostumiseen, tutkijat arvelevat.

– Aikaisemmat työmme olivat antaneet viitteitä siitä, että statiinien käyttäjillä lasiaisesta mitattavien arpimuodostusprosessiin liittyvien biokemiallisten merkkiaineiden pitoisuudet ovat alhaisempia kuin statiinia käyttämättömillä verrokeilla, ja sen vuoksi pidimme aiheellisena tutkia tätä asiaa, Loukovaara kertoo.

Tutkimustulos on merkittävä havainto silmätautien alalla, mutta ei sinällään muuta verkkokalvoirtauman takia leikattujen potilaiden hoitokäytäntöjä. Jatkotutkimuksiin se kuitenkin antaa aihetta.

– Tällä hetkellä ei ole käytettävissä lääkkeellistä hoitoa, jolla voitaisiin turvallisesti ehkäistä silmänsisäistä arpikudoksen muodostumista, joten statiinien mahdollista hyötyä tällä alueella kannattaa tutkia. On mahdollista, että tulevaisuudessa statiinilääkitystä voidaan tarjota siitä hyötyville verkkokalvoirtaumapotilaille implanttina tai silmänsisäisenä lääkeruiskeena, Loukovaara pohtii.

Lisätietoja:

Dosentti Sirpa Loukovaara, HUS ja Helsingin yliopisto
Puh. 050 427 1566
Sähköposti: sirpa.loukovaara@hus.fi

Viitteet:
Loukovaara S, Sahanne S, Takala A, Haukka J (2017): Statin use, and vitreoretinal surgery: Findings from a Finnish population-based cohort study. Acta Ophthalmol 16 January 2018   DOI: 10.1111/aos.13641

Tuuminen R, Sahanne S & Loukovaara S (2014): Low intravitreal angiopoietin-2 and VEGF levels in vitrectomized diabetic patients with simvastatin treatment. Acta Ophthalmol 92(7):675-681. DOI: 10.1111/aos.12363

Tuuminen R, Haukka J & Loukovaara S (2015): Statins in rhegmatogenous retinal detachment are associated with low intravitreal angiopoietin-2, VEGF and MMP-2 levels and improved visual acuity gain in vitrectomized patients. Graefes Arch Clin Exp Ophthalmol 253(10):1685-1693. doi: 10.1007/s00417-014-2873-2.

Kuvat

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye