Syksyisen metsän tuntemattomat lakkipäät
Mutta mistä sen löytää?
Lehto-orakas (Hydnum subovoideisporum ined.) löytyi sattumalta syksyllä 2008, kun tutkijat olivat keräämässä materiaalia rusko-orakkaiden ryhmästä. Vasta myöhemmin selvisi, että kyseessä on tieteelle uusi laji. Turun Ruissalo on lajin ainut tunnettu esiintymispaikka maailmassa.
Herra lehto-orakas, miten on mahdollista, että olette pysyneet piilossa tutkijoilta näin kauan?
”Meidät sienet tunnetaan edelleen hyvin huonosti. Erottelu on vaikeaa kun olemme niin kovin samannäköisiä. Vasta nämä nykyaikaiset molekyylisystemaattiset tutkimusmenetelmät ovat helpottaneet tunnistamistamme ja mullistaneet tutkijoiden käsitykset sienten lajimääristä.”
Onko totta, että kasvatte vain Turun Ruissalossa?
”Kasvan aivan varmasti muuallakin, mutta minua ei vain ole vielä löydetty – tai ehkä joku on minut löytänyt, muttei tunnistanut. Meidän sienten havainnointia vaikeuttaa myös se, että kasvamme maan alla rihmastona, ja tuotamme näkyviä itiöemiä vain lyhyen aikaa vuodesta, useimmiten syksyllä. Joinakin vuosina saatamme jättää lisääntymisen kokonaan väliin, jos olosuhteet ovat huonot.”
Mistä teidät tunnistaa?
”Kuulun rusko-orakkaiden ryhmään. Meille tyypillistä on lakin alapinnalla olevat piikit sekä keltaoranssin ruskea lakki. Kuvamme löytyy lähes jokaisesta sienikirjasta. Meitä tunnetaan Suomesta tällä hetkellä kuusi lajia. Eniten muistutan simaorakasta (Hydnum umbilicatum). Me molemmat olemme aika hentoja ja meillä on lakin keskellä pieni kuoppa. Simaorakas kasvaa tyypillisimmin rahkasammalella kuusikoissa ja minä taas kuivilla paikoilla lehtosekametsissä. Varmimmin minut erottaa muista rusko-orakkaista vain mikroskoopilla, sillä itiöni ovat erilaiset kuin muilla.”
Syötävän hyvä puiden kumppani
Rusko-orakkaat ovat sukua kantarelleille. Oletteko tekin syötävä, jopa maukas, herra lehto-orakas?
”Tutkijat eivät tulleet maistaneeksi minua tuoreena eikä maustani näin ollen ole tietoa. Oletettavasti olen yhtä hyvä ruokasieni kuin sukulaisenikin, kunhan minut vain sattuu löytämään.”
Minkä kesätoiveen esittäisitte meille ihmisille?
”Me sienet olemme hyvin monimuotoista porukkaa ja elelemme kaikenlaisissa ympäristöissä. Meistä paljain silmin nähtävistä lajeista monet kasvavat metsissä eri puiden kumppaneina. Meitä ei niinkään haittaa, että meitä kerätään, mutta laajoja puunhakkuita emme siedä. Kun päivä alkaa paistaa metsän pohjalle ja heinät syrjäyttävät sammaleet, moni meistä lakkaa tuottamasta itiöemiä.”
Lisätietoja
Dos. Tuula Niskanen, Helsingin Yliopisto, Biotieteiden laitos
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
puh. 050 5819454
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto nousi sijalle 94 arvostetussa Shanghain yliopistovertailussa15.8.2025 10:07:24 EEST | Tiedote
Yliopiston sijoitus on nousussa 2010-luvun suuria yliopistoleikkauksia seuranneiden laskuvuosien jälkeen. ”Nyt kun kehitys on jälleen saatu nousuun, sitä ei tulisi vaarantaa uusilla leikkauksilla”, sanoo vararehtori Anne Portaankorva.
Menetyksiä pohjoisessa, tulokkaita etelässä – ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea13.8.2025 12:38:50 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kylmiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit harvinaistuvat pohjoisessa samalla kun Etelä-Suomeen saapuu lämpimään sopeutuneita lajeja manner-Euroopasta.
Kulttuuriperintöoikeus ei pelasta Venetsiaa12.8.2025 08:39:34 EEST | Tiedote
Maailmanperintöjärjestelmän kyky tarjota oikeudellista suojaa kulttuuriperintökohteille on puutteellinen. Oikeustieteellinen väitöskirjatutkimus osoittaa, ettei jäykkä juridinen järjestelmä tunnista ilmastonmuutoksen tuomia haasteita.
Resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloissa ja kulkeutuvat myös muihin maihin11.8.2025 14:07:31 EEST | Tiedote
Antibiooteille resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloista muualle maailmaan erityisesti sotavammapotilaiden mukana, mikä aiheuttaa haasteita terveydenhuollossa. Sairaaloiden ulkopuolella uhkaa ei kuitenkaan ole.
Kissojen valtimosairauden perinnöllinen syy selvitettiin – voi auttaa myös ihmisten hoitojen kehittämisessä8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat löysivät perinnöllisen syyn kissoilla esiintyvään valtimosairauteen. Löytö auttaa ehkäisemään sairauden leviämistä kissoissa ja luo mahdollisesti myös pohjaa uusille ihmisten hoitolinjoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme