Helsingin yliopisto

Syksyisen metsän tuntemattomat lakkipäät

Jaa
Sienet ovat ekologiseen merkittävyyteensä nähden hyvin huonosti tunnettu eliöryhmä eikä monia suurikokoisiakaan lajeja vielä tunneta. PUTTE-tutkimusohjelman myötä on löytynyt lukuisia tieteelle ja Suomelle uusia lajeja, joista yhtenä lehto-orakas.

Mutta mistä sen löytää?

Lehto-orakas (Hydnum subovoideisporum ined.) löytyi sattumalta syksyllä 2008, kun tutkijat olivat keräämässä materiaalia rusko-orakkaiden ryhmästä. Vasta myöhemmin selvisi, että kyseessä on tieteelle uusi laji. Turun Ruissalo on lajin ainut tunnettu esiintymispaikka maailmassa.

Herra lehto-orakas, miten on mahdollista, että olette pysyneet piilossa tutkijoilta näin kauan?

”Meidät sienet tunnetaan edelleen hyvin huonosti. Erottelu on vaikeaa kun olemme niin kovin samannäköisiä. Vasta nämä nykyaikaiset molekyylisystemaattiset tutkimusmenetelmät ovat helpottaneet tunnistamistamme ja mullistaneet tutkijoiden käsitykset sienten lajimääristä.”

Onko totta, että kasvatte vain Turun Ruissalossa?

”Kasvan aivan varmasti muuallakin, mutta minua ei vain ole vielä löydetty – tai ehkä joku on minut löytänyt, muttei tunnistanut. Meidän sienten havainnointia vaikeuttaa myös se, että kasvamme maan alla rihmastona, ja tuotamme näkyviä itiöemiä vain lyhyen aikaa vuodesta, useimmiten syksyllä. Joinakin vuosina saatamme jättää lisääntymisen kokonaan väliin, jos olosuhteet ovat huonot.”

Mistä teidät tunnistaa?

”Kuulun rusko-orakkaiden ryhmään. Meille tyypillistä on lakin alapinnalla olevat piikit sekä keltaoranssin ruskea lakki. Kuvamme löytyy lähes jokaisesta sienikirjasta. Meitä tunnetaan Suomesta tällä hetkellä kuusi lajia. Eniten muistutan simaorakasta (Hydnum umbilicatum). Me molemmat olemme aika hentoja ja meillä on lakin keskellä pieni kuoppa. Simaorakas kasvaa tyypillisimmin rahkasammalella kuusikoissa ja minä taas kuivilla paikoilla lehtosekametsissä. Varmimmin minut erottaa muista rusko-orakkaista vain mikroskoopilla, sillä itiöni ovat erilaiset kuin muilla.”

Syötävän hyvä puiden kumppani

Rusko-orakkaat ovat sukua kantarelleille. Oletteko tekin syötävä, jopa maukas, herra lehto-orakas?

”Tutkijat eivät tulleet maistaneeksi minua tuoreena eikä maustani näin ollen ole tietoa. Oletettavasti olen yhtä hyvä ruokasieni kuin sukulaisenikin, kunhan minut vain sattuu löytämään.”

Minkä kesätoiveen esittäisitte meille ihmisille?

”Me sienet olemme hyvin monimuotoista porukkaa ja elelemme kaikenlaisissa ympäristöissä. Meistä paljain silmin nähtävistä lajeista monet kasvavat metsissä eri puiden kumppaneina. Meitä ei niinkään haittaa, että meitä kerätään, mutta laajoja puunhakkuita emme siedä. Kun päivä alkaa paistaa metsän pohjalle ja heinät syrjäyttävät sammaleet, moni meistä lakkaa tuottamasta itiöemiä.”

Lisätietoja

Dos. Tuula Niskanen, Helsingin Yliopisto, Biotieteiden laitos

etunimi.sukunimi@helsinki.fi

puh. 050 5819454

Lisätietoa kesän 2013 PUTTE-tiedotteista

Avainsanat

Kuvat

Lehto-orakas (Hydnum subovoideisporum ined.). (Kuva: Kare Liimatainen)
Lehto-orakas (Hydnum subovoideisporum ined.). (Kuva: Kare Liimatainen)
Lataa
Orakkaiden ohella PUTTE-tutkimusohjelmassa on selvitetty myös helttasienten suurinta sukua seitikkejä (Cortinarius). Tähän mennessä on löydetty jo yli sata uutta lajia. (Sarjakuva: Seppo Leinonen)
Orakkaiden ohella PUTTE-tutkimusohjelmassa on selvitetty myös helttasienten suurinta sukua seitikkejä (Cortinarius). Tähän mennessä on löydetty jo yli sata uutta lajia. (Sarjakuva: Seppo Leinonen)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat ovat vallanneet kaksi kasvitieteellistä puutarhaa. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan yleisökohteissamme: Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Osa geologisista ja paleontologisista näytteistämme on esillä yliopistomuseon yhteydessä toimivassa Mineraalikabinetissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye