Venäläisten luonnonpuistojen arkistot aukeamassa suomalaistutkijoille

Pitkäaikaiset havaintosarjat ovat tärkeitä, kun halutaan ymmärtää ihmisen aiheuttaman ympäristönmuutoksen vaikutuksia. Itänaapuristamme on nyt avautumassa varsinainen arkistoaarre, jolla on tärkeä merkitys tutkimuksessa. Venäjällä on nimittäin lähes sadassa kansallis- ja luonnonpuistossa vakituinen tutkimushenkilökunta, joka on vuosikymmenten ajan työkseen kerännyt systemaattista aineistoa aina lintujen linjalaskennoista piennisäkkäiden ansapyynteihin.

Professori Otso Ovaskainen Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on saattaa nämä aineistot kansainvälisen tutkijayhteisön käytettäväksi.

Ovaskaisen tutkimusryhmä ja Venäjän Karjalassa sijaitsevan Kivatsun (ven. Kivach) luonnonpuiston tutkijat ovat nyt julkaisseet hankkeen ensimmäiset tulokset arvovaltaisessa PNAS-tiedelehdessä.

Tutkimus pohjautuu ilmastonmuutoksen kannalta erityisen kiinnostavaan vuosittaiseen tietoon eliöiden elinkierrosta. Havainnot kertovat esimerkiksi siitä milloin koivun lehdet ovat puhjenneet, hyttysten joukkoesiintymät alkaneet, sisiliskot ryömineet koloistaan tai vaikkapa kirjosiepot palanneet muuttomatkaltaan.

Yli kahdensadan eläimiin, kasveihin ja sieniin liittyvän päivämäärän lisäksi Kivatsussa kirjattavien asioiden listaan on kuulunut monipuolinen luettelo ilmastoon liittyviä ajankohtia, kuten se alkutalven päivä, jolloin järven jää ensimmäisen kerran kestää kävelyä.

– Montakohan kylmää kylpyä tutkijat ovat saaneet tätä parametria mitatessaan? Ovaskainen pohtii aineistoa selatessaan.

Ovaskaisen mukaan nyt julkaistu aineisto on vain jäävuoren huippu siitä, mitä naapurimaan arkistoista on kaivettavissa.

– On uskomatonta millaisia pitkäaikaisia ja laaja-alaisia aineistoja Venäjällä on kerätty. Yhtä uskomatonta on se, että edes venäläiset tutkijat itse eivät aiemmin ole koonneet näitä aineistoja yhteen.

– Yksi hankkeemme parhaista kokemuksista on ollut tuoda eri puolilla Venäjää sijaitsevien puistojen tutkijoita yhteisiin kokouksiin. Monet heistä ovat hahmottaneet keräämiensä aineistojen ainutlaatuisuuden vasta kansainvälisen kiinnostuksen kautta.

Artikkeli:

Community-level phenological response to climate change. Otso Ovaskainen, Svetlana Skorokhodova, Marina Yakovleva, Alexander Sukhov, Anatoliy Kutenkov, Nadezhda Kutenkova, Anatoliy Shcherbakov, Evegeniy Meyke & Maria del Mar Delgado. PNAS 2013 ; published ahead of print July 30, 2013, doi:10.1073/pnas.1305533110

Linking environmental change to biodiversity change: long-term and large-scale data on European boreal forest biodiversity (EBFB) -hanke 2011–2015

Lisätiedot:

Professori Otso Ovaskainen, Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos, puh. 050 309 2795