Hermokasvutekijästä uusia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoitoon
Tyypin 1 diabetes johtuu siitä, että insuliinia tuottavat haiman saareke- eli betasolut ovat tuhoutuneet. Tällä hetkellä ei ole olemassa hoitokeinoja potilaiden jäljellä olevien solujen uudistamiseksi tai solujen tuhoutumisen estämiseksi.
Hiirimallilla tässä on kuitenkin jo onnistuttu. Ensin tarvittiin kuitenkin Maria Lindahlin, Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa professori Mart Saarman ryhmässä työskentelevän tutkijatohtorin, havainto. Hän huomasi, että hiirille kehittyy tyypin 1 diabetes, kun keskushermoston hermosolujen tuottaman MANF-proteiinin synty estetään. Sitten asiaa lähdettiin tarkastelemaan toisesta suunnasta.
– Huomasimme, että sama MANF-proteiini voi tyypin 1 diabetestä sairastavilla hiirillä suojata ja lisätä betasolujen uudistumista. MANF lisää suoraan näiden solujen jakautumista. Samaa proteiinia ilmentyy myös ihmisen haiman saarekesoluissa, joten silllä saattaa olla terapeuttisia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoidossa, sanoo professori Mart Saarma.
Helsingissä käynnistyykin nyt kolmivuotinen projekti, jossa tutkitaan aivojen hermosolujen erittämän MANF-hermokasvutekijän terapeuttista vaikutusta haiman saarekesoluihin. Projektissa ovat mukana Biotekniikan instituutiti ja Biomedicumin kantasolukeskus.
__________________
Juvenile Diabetes Research Foundation (JDRF) on myöntänyt 495 000 dollarin apurahan kolmeksi vuodeksi MANF-hermokasvutekijän terapeuttisen vaikutuksen tutkimiseksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Tutkimusprojektia johtaa professori Mart Saarma Biotekniikan instituutista yhdessä Biomedicumin kantasolukeskuksessa toimivan professori Timo Otonkosken kanssa. Tutkimusprojektissa työskentelee huippuosaajia endokrinologian, neurotieteiden ja geenitekniikan aloilla Helsingin yliopistossa.
JDRF on johtava maailmanlaajuinen organisaatio joka rahoittaa tyyppi 1 diabeteksen (T1D) tutkimusta. JDRF tavoitteena on asteittain poistaa tyypin 1 diabetes ja parantaa sitä sairastavien ihmisten elämää.
Lisätiedot:
Akatemiaprofessori Mart Saarma, Biotekniikan instituutti, puh. (09) 191 59378, 050 500 2726
tutkijatohtori Maria Lindahl, Biotekniikan instituutti, puh. (09) 191 59651
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme