Kaikuluotaus sopii hyvin Etelä-Suomen järvien kuorekantojen arviointiin, pohjoisen siikajärvissä soveltuvuus vaihtelee
5.9.2018 11:11:29 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Suomessa kaikuluotausta on käytetty jo pitkään muikkukantoja arvioitaessa, mutta menetelmä sopii hyvin myös sameiden Etelä-Suomen järvien kuorekannoille. Sameissa järvissä esiintyy kuitenkin runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka aiheuttavat suuren virheen normaalilla tavalla laskettuihin kalamääräarvioihin.
– Jouduimmekin kehittämään menetelmän, jolla pystyimme erottamaan kalojen ja toukkien aiheuttamat kaiut toisistaan melko tiheissäkin sulkasääskiesiintymissä, kuvailee bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Tommi Malinen.
Hyvin sameissa järvissä tarvitaan kaikuluotauksen lisäksi myös pintatroolausta, koska kuoreet ovat ajoittain liian pinnassa, kaikuluotaimen katvealueella.
Kaikuluotauksen soveltuvuus Pohjois-Lapin karujen ja kirkkaiden järvien siikakantojen arviointiin vaihtelee suuresti.
– Parhaiten kaikuluotaus sopii usean siikamuodon järvissä esiintyvän ja ulapalle keskittyneen tiheäsiivilähampaisen pikkusiian eli reeskan arviointiin. Yhden siikamuodon järvissä myös suureksi kasvava harvasiivilähampainen siika eli pohjasiika saattaa esiintyä ulapalla, jolloin senkin runsautta voidaan arvioida kaikuluotauksella. Usean siikamuodon järvissä pohjasiika esiintyy matalilla alueilla ja pienikokoinen harvasiivilähampainen siika eli rääpys kaikuluotaimen pohjakatveessa, joten niiden runsautta ei voida arvioida kaikuluotauksella, Tommi Malinen kertoo.
Lapin järvissä vuoden- ja vuorokaudenaika vaikuttavat kaikuluotauksen soveltuvuuteen voimakkaasti. Keskikesällä siiat pysyttelevät kaikuluotaimen pohjakatveessa sekä päivällä että yöllä. Sama ilmiö havaittiin syyspäivinä. Sen sijaan pimeinä syysöinä siiat esiintyivät ulapalla välivedessä, jolloin niiden määrää voitiin arvioida kaikuluotauksella.
_________________
MMM Tommi Malinen väittelee 7.9.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Hydroacoustic fish stock assessment in southern and northern boreal lakes – potential and constraints" (Kaikuluotauksen soveltuvuus Etelä-Suomen kuorejärvien ja Pohjois-Suomen siikajärvien kalakantojen arviointiin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Walter-sali, EE-rakennus, Agnes Sjöbergin katu 2, Helsinki.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Malinen
tommi.malinen@helsinki.fi
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme