Helsingin yliopisto

Kaikuluotaus sopii hyvin Etelä-Suomen järvien kuorekantojen arviointiin, pohjoisen siikajärvissä soveltuvuus vaihtelee

Jaa
Kaikuluotauksen soveltuvuus vaihtelee järvestä, kalapopulaatiosta ja ajankohdasta riippuen. Erityisesti suurta vaihtelu on Pohjois-Lapin järvissä, joissa vuoden- ja vuorokaudenaika vaikuttavat ratkaisevasti kaikuluotauksen onnistumiseen.
Tuusulanjärveltä otetussa kaikuluotauskuvassa välivedessä näkyy tiheitä kalaparvia (1). Koska kaikuluotaimella ei voida määrittää kalalajia, siihen täytyy liittää koetroolaus. Trooli näkyy kuvassa vasemmalla (2). Tällä kertaa valtaosa kaloista osoittautui kuoreiksi. Kuva: Tommi Malinen
Tuusulanjärveltä otetussa kaikuluotauskuvassa välivedessä näkyy tiheitä kalaparvia (1). Koska kaikuluotaimella ei voida määrittää kalalajia, siihen täytyy liittää koetroolaus. Trooli näkyy kuvassa vasemmalla (2). Tällä kertaa valtaosa kaloista osoittautui kuoreiksi. Kuva: Tommi Malinen

Suomessa kaikuluotausta on käytetty jo pitkään muikkukantoja arvioitaessa, mutta menetelmä sopii hyvin myös sameiden Etelä-Suomen järvien kuorekannoille. Sameissa järvissä esiintyy kuitenkin runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka aiheuttavat suuren virheen normaalilla tavalla laskettuihin kalamääräarvioihin.

– Jouduimmekin kehittämään menetelmän, jolla pystyimme erottamaan kalojen ja toukkien aiheuttamat kaiut toisistaan melko tiheissäkin sulkasääskiesiintymissä, kuvailee bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Tommi Malinen.

Hyvin sameissa järvissä tarvitaan kaikuluotauksen lisäksi myös pintatroolausta, koska kuoreet ovat ajoittain liian pinnassa, kaikuluotaimen katvealueella.

Kaikuluotauksen soveltuvuus Pohjois-Lapin karujen ja kirkkaiden järvien siikakantojen arviointiin vaihtelee suuresti.

– Parhaiten kaikuluotaus sopii usean siikamuodon järvissä esiintyvän ja ulapalle keskittyneen tiheäsiivilähampaisen pikkusiian eli reeskan arviointiin. Yhden siikamuodon järvissä myös suureksi kasvava harvasiivilähampainen siika eli pohjasiika saattaa esiintyä ulapalla, jolloin senkin runsautta voidaan arvioida kaikuluotauksella. Usean siikamuodon järvissä pohjasiika esiintyy matalilla alueilla ja pienikokoinen harvasiivilähampainen siika eli rääpys kaikuluotaimen pohjakatveessa, joten niiden runsautta ei voida arvioida kaikuluotauksella, Tommi Malinen kertoo.

Lapin järvissä vuoden- ja vuorokaudenaika vaikuttavat kaikuluotauksen soveltuvuuteen voimakkaasti. Keskikesällä siiat pysyttelevät kaikuluotaimen pohjakatveessa sekä päivällä että yöllä. Sama ilmiö havaittiin syyspäivinä. Sen sijaan pimeinä syysöinä siiat esiintyivät ulapalla välivedessä, jolloin niiden määrää voitiin arvioida kaikuluotauksella.

_________________

MMM Tommi Malinen väittelee 7.9.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Hydroacoustic fish stock assessment in southern and northern boreal lakes – potential and constraints" (Kaikuluotauksen soveltuvuus Etelä-Suomen kuorejärvien ja Pohjois-Suomen siikajärvien kalakantojen arviointiin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Walter-sali, EE-rakennus, Agnes Sjöbergin katu 2, Helsinki.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tommi Malinen


tommi.malinen@helsinki.fi


viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Kuvat

Tuusulanjärveltä otetussa kaikuluotauskuvassa välivedessä näkyy tiheitä kalaparvia (1). Koska kaikuluotaimella ei voida määrittää kalalajia, siihen täytyy liittää koetroolaus. Trooli näkyy kuvassa vasemmalla (2). Tällä kertaa valtaosa kaloista osoittautui kuoreiksi. Kuva: Tommi Malinen
Tuusulanjärveltä otetussa kaikuluotauskuvassa välivedessä näkyy tiheitä kalaparvia (1). Koska kaikuluotaimella ei voida määrittää kalalajia, siihen täytyy liittää koetroolaus. Trooli näkyy kuvassa vasemmalla (2). Tällä kertaa valtaosa kaloista osoittautui kuoreiksi. Kuva: Tommi Malinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye