Ulkomaisille sijaissynnytysjärjestelyille on mahdollista kehittää eettisesti kestävä kotimainen vaihtoehto

Sijaissynnytys on usein viimesijainen, mutta osalle lapsettomista ainoa vaihtoehto saada lapsi. Sijaissynnytyksestä hedelmöityshoitomuotona voivat hyötyä kohdun puuttumisen vuoksi lapsettomat, mutta myös esimerkiksi toistuvista keskenmenoista kärsivät ja ne, joilla pitkätkään lapsettomuushoidot eivät auta. Suomessa on jo sallittu kaikki muut lääketieteen apukeinot, jotta ihmiset voisivat toiveensa mukaisesti saada lapsen.

Ylen MOT-ohjelma 24.9.2018 nosti esiin sijaissynnytykset ja erityisesti niihin liittyvät ongelmat. Julkinen keskustelu sijaissynnytyksestä on keskittynyt lähinnä kaupallisten sijaissynnytysjärjestelyjen ongelmiin. Kysymys on niin eettisesti kuin juridisesti monitahoinen, eikä maailmalla ilmenneitä ongelmia voida kieltää, mutta on hyvä muistaa, että järjestelyille on mahdollista kehittää eettisesti kestävä vaihtoehto. Ennen sijaissynnytyksen kieltävän lain säätämistä Suomessa ehti syntyä useita lapsia sijaissynnytyksen avulla. Kokemukset järjestelyistä olivat positiivisia ja osoittivat, että kaikkien osapuolten edun mukainen järjestelmä on mahdollista kehittää.

Kaiken kieltävä nykytila on huono vaihtoehto. Sen toimimattomuus nousee esiin, kun yritetään ratkoa ongelmia, joita on syntynyt siitä, että ihmiset ovat kiellon vuoksi ajautuneet ulkomaisiin sijaissynnytysjärjestelyihin. Yksi keskeisin ongelma on syntyvän lapsen juridinen asema. Nyt ei voida esimerkiksi taata, myönnetäänkö vastasyntyneelle lapselle lupa tulla Suomeen. Toinen ongelma on se, että joillakin sijaissynnyttäjillä järjestelyihin ryhtymisen taustalla voi olla taloudellinen pakko.

Tahattoman lapsettomuuden kipu on niin voimakas, että harmaisiin järjestelyihin turvautuu silti joka vuosi useita suomalaisia.  Jokainen heistä haluaisi hoitaa asiat Suomen vahvojen tukirakenteiden ja laadukkaan hoidon piirissä. Järjestöihin on yhteydessä vuosittain useita henkilöitä, jotka pohtivat sijaissynnytystä mahdollisuutena. Juridiset, käytännölliset ja taloudelliset kysymykset ovat erittäin haastavia ja lopulta sijaissynnytys on mahdollisuus vain harvalle.

Viimeistään nyt tarvitaan laajapohjaista keskustelua sijaissynnytysjärjestelyjen eettisten ja käytännön kysymysten ratkaisemiseksi. Oikeudellisesti kysymys on haastava, mutta se ei ole syy sysätä asiaa sivuun. Seuraavan hallituksen tulisi ottaa sijaissynnytyslainsäädännön muodostaminen osaksi hallitusohjelmaa. Suomessa jos jossain eettisesti kestävän ja yhdenvertaisen lainsäädännön ja käytänteiden muodostaminen olisi mahdollista. Laadukkaat hedelmöityshoidot ja niiden viranomaisvalvonta ovat Suomessa jo erinomaisella mallilla.

Lisätietoja:

Johanna Repo, toiminnanjohtaja, Lapsettomien yhdistys Simpukka, johanna.repo@simpukka.info, 040 480 8676

Juha Jämsä, toiminnanjohtaja, Sateenkaariperheet ry juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi, 044 997 1956

Tanja Tulonen, puheenjohtaja, Kohtuuttomat ry, info@kohduton.fi