Kahden yleisen verkkokalvosairauden taustalta paljastui hermokudoksen rappeuma

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat kartoittaneet lasiaiskudoksen molekyylitason muutoksia potilailta, jotka on leikattu joko vaikea-asteisen makulan ryppykalvon eli arpimuodostuksen tai makulareiän takia. Tutkimus on julkaistu Aging Cell -tiedelehdessä.
Sekä ryppykalvo että makulareikä ovat verkkokalvosairauksia, joihin maailmanlaajuisesti sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä. Usein taustalla on ikääntyminen, mutta näiden verkkokalvosairauksien taustalla on monien tekijöiden aiheuttama mutkikas tapahtumaketju, josta toistaiseksi tiedetään kovin vähän.
Tutkimusjohtaja Markku Varjosalon tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja silmäkirurgi, dosentti Sirpa Loukovaara Helsingin yliopistollisen sairaalan silmäklinikasta ovat yhdessä selvittäneet ryppykalvon ja makulareiän taustamekanismeja. Tutkimus perustui HUS:n silmätautien klinikalla koottuun kattavaan kymmenistä potilaista koostuvaan aineistoon, jonka analysoinnissa hyödynnettiin uusimpia massaspektrometriaan perustuvia proteomiikan menetelmiä.
– Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että näihin verkkokalvosairauksiin liittyvät rakenteelliset muutokset ovat seurausta verkkokalvon neurodegeneraatiosta eli hermokudoksen rappeutumisesta, Varjosalo kertoo.
Vaikka ryppykalvo- ja makulareikäpotilaiden näön huononemiseen liittyvät oireet voivat olla osittain samankaltaisia ja tautiprosesseissa on samantapaisia piirteitä, tutkijat löysivät eroavuuksia ryppykalvopotilaiden ja makulareikäpotilaiden lasiaisen koostumuksessa.
– Toivomme, että nämä uudet havainnot voisivat auttaa tunnistamaan silmän sisäiseen arpimuodostusprosessiin liittyviä mekanismeja, joihin kenties tulevaisuudessa voidaan vaikuttaa esimerkiksi lääkehoidolla niin, että etenkin ryppykalvon muodostumista voisi hidastaa. Ehkä onnistutaan kehittämään uusia lääkkeitä tai mahdollisesti jo olemassa olevia lääkkeitä opitaan käyttämään uudella tavalla näiden sairauksien ehkäisyssä ja/tai hoidossa, Loukovaara sanoo.
Tutkimusta rahoittivat Helsingin yliopiston lisäksi muun muassa Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Silmäsäätiö, Mary ja Georg Ehrnroothin säätiö ja Instrumentariumin tiedesäätiö.
Lisätietoja:
Markku Varjosalo, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto / HiLIFE, Biotekniikan instituutti
Sähköposti: markku.varjosalo@helsinki.fi
Puh. 02941 59413
Varjosalo Lab
Sirpa Loukovaara, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi, HUS / Helsingin yliopistollinen sairaala
Sähköposti: sirpa.loukovaara@hus.fi
Puh 050 4271566
Viite: Tiina Öhman, Fitsum Tamene, Helka Göös, Sirpa Loukovaara, and Markku Varjosalo: Systems pathology analysis identifies neurodegenerative nature of age-related vitreoretinal interface diseases. Aging Cell, doi.org/10.1111/acel.12809
**********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme