Kahden yleisen verkkokalvosairauden taustalta paljastui hermokudoksen rappeuma

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat kartoittaneet lasiaiskudoksen molekyylitason muutoksia potilailta, jotka on leikattu joko vaikea-asteisen makulan ryppykalvon eli arpimuodostuksen tai makulareiän takia. Tutkimus on julkaistu Aging Cell -tiedelehdessä.
Sekä ryppykalvo että makulareikä ovat verkkokalvosairauksia, joihin maailmanlaajuisesti sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä. Usein taustalla on ikääntyminen, mutta näiden verkkokalvosairauksien taustalla on monien tekijöiden aiheuttama mutkikas tapahtumaketju, josta toistaiseksi tiedetään kovin vähän.
Tutkimusjohtaja Markku Varjosalon tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja silmäkirurgi, dosentti Sirpa Loukovaara Helsingin yliopistollisen sairaalan silmäklinikasta ovat yhdessä selvittäneet ryppykalvon ja makulareiän taustamekanismeja. Tutkimus perustui HUS:n silmätautien klinikalla koottuun kattavaan kymmenistä potilaista koostuvaan aineistoon, jonka analysoinnissa hyödynnettiin uusimpia massaspektrometriaan perustuvia proteomiikan menetelmiä.
– Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että näihin verkkokalvosairauksiin liittyvät rakenteelliset muutokset ovat seurausta verkkokalvon neurodegeneraatiosta eli hermokudoksen rappeutumisesta, Varjosalo kertoo.
Vaikka ryppykalvo- ja makulareikäpotilaiden näön huononemiseen liittyvät oireet voivat olla osittain samankaltaisia ja tautiprosesseissa on samantapaisia piirteitä, tutkijat löysivät eroavuuksia ryppykalvopotilaiden ja makulareikäpotilaiden lasiaisen koostumuksessa.
– Toivomme, että nämä uudet havainnot voisivat auttaa tunnistamaan silmän sisäiseen arpimuodostusprosessiin liittyviä mekanismeja, joihin kenties tulevaisuudessa voidaan vaikuttaa esimerkiksi lääkehoidolla niin, että etenkin ryppykalvon muodostumista voisi hidastaa. Ehkä onnistutaan kehittämään uusia lääkkeitä tai mahdollisesti jo olemassa olevia lääkkeitä opitaan käyttämään uudella tavalla näiden sairauksien ehkäisyssä ja/tai hoidossa, Loukovaara sanoo.
Tutkimusta rahoittivat Helsingin yliopiston lisäksi muun muassa Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Silmäsäätiö, Mary ja Georg Ehrnroothin säätiö ja Instrumentariumin tiedesäätiö.
Lisätietoja:
Markku Varjosalo, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto / HiLIFE, Biotekniikan instituutti
Sähköposti: markku.varjosalo@helsinki.fi
Puh. 02941 59413
Varjosalo Lab
Sirpa Loukovaara, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi, HUS / Helsingin yliopistollinen sairaala
Sähköposti: sirpa.loukovaara@hus.fi
Puh 050 4271566
Viite: Tiina Öhman, Fitsum Tamene, Helka Göös, Sirpa Loukovaara, and Markku Varjosalo: Systems pathology analysis identifies neurodegenerative nature of age-related vitreoretinal interface diseases. Aging Cell, doi.org/10.1111/acel.12809
**********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme