Kahden yleisen verkkokalvosairauden taustalta paljastui hermokudoksen rappeuma
27.9.2018 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat kartoittaneet lasiaiskudoksen molekyylitason muutoksia potilailta, jotka on leikattu joko vaikea-asteisen makulan ryppykalvon eli arpimuodostuksen tai makulareiän takia. Tutkimus on julkaistu Aging Cell -tiedelehdessä.
Sekä ryppykalvo että makulareikä ovat verkkokalvosairauksia, joihin maailmanlaajuisesti sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä. Usein taustalla on ikääntyminen, mutta näiden verkkokalvosairauksien taustalla on monien tekijöiden aiheuttama mutkikas tapahtumaketju, josta toistaiseksi tiedetään kovin vähän.
Tutkimusjohtaja Markku Varjosalon tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja silmäkirurgi, dosentti Sirpa Loukovaara Helsingin yliopistollisen sairaalan silmäklinikasta ovat yhdessä selvittäneet ryppykalvon ja makulareiän taustamekanismeja. Tutkimus perustui HUS:n silmätautien klinikalla koottuun kattavaan kymmenistä potilaista koostuvaan aineistoon, jonka analysoinnissa hyödynnettiin uusimpia massaspektrometriaan perustuvia proteomiikan menetelmiä.
– Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että näihin verkkokalvosairauksiin liittyvät rakenteelliset muutokset ovat seurausta verkkokalvon neurodegeneraatiosta eli hermokudoksen rappeutumisesta, Varjosalo kertoo.
Vaikka ryppykalvo- ja makulareikäpotilaiden näön huononemiseen liittyvät oireet voivat olla osittain samankaltaisia ja tautiprosesseissa on samantapaisia piirteitä, tutkijat löysivät eroavuuksia ryppykalvopotilaiden ja makulareikäpotilaiden lasiaisen koostumuksessa.
– Toivomme, että nämä uudet havainnot voisivat auttaa tunnistamaan silmän sisäiseen arpimuodostusprosessiin liittyviä mekanismeja, joihin kenties tulevaisuudessa voidaan vaikuttaa esimerkiksi lääkehoidolla niin, että etenkin ryppykalvon muodostumista voisi hidastaa. Ehkä onnistutaan kehittämään uusia lääkkeitä tai mahdollisesti jo olemassa olevia lääkkeitä opitaan käyttämään uudella tavalla näiden sairauksien ehkäisyssä ja/tai hoidossa, Loukovaara sanoo.
Tutkimusta rahoittivat Helsingin yliopiston lisäksi muun muassa Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Silmäsäätiö, Mary ja Georg Ehrnroothin säätiö ja Instrumentariumin tiedesäätiö.
Lisätietoja:
Markku Varjosalo, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto / HiLIFE, Biotekniikan instituutti
Sähköposti: markku.varjosalo@helsinki.fi
Puh. 02941 59413
Varjosalo Lab
Sirpa Loukovaara, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi, HUS / Helsingin yliopistollinen sairaala
Sähköposti: sirpa.loukovaara@hus.fi
Puh 050 4271566
Viite: Tiina Öhman, Fitsum Tamene, Helka Göös, Sirpa Loukovaara, and Markku Varjosalo: Systems pathology analysis identifies neurodegenerative nature of age-related vitreoretinal interface diseases. Aging Cell, doi.org/10.1111/acel.12809
**********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ruokahävikki voi olla myös valinta21.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Ruokahävikki ei synny vain tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, vaan se voi olla myös valinta ajankäytön ja kustannusten näkökulmasta. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miksi ruokahävikki ei vähene, vaikka halua olisikin.
Miten ymmärtää kärsimystä vaikeina aikoina? Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Tiedekulmassa 3.6.20.5.2026 10:11:00 EEST | Tiedote
Vaikeat ajat koettelevat uskoa tulevaisuuteen. Erityisesti nuorten kasvavat toivottomuuden kokemukset osoittavat, kuinka tärkeää on löytää kannattelevia ja merkityksellisiä näkökulmia kärsimyksen keskellä. Mutta miten kärsimyksestä voidaan puhua tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 27.5.202619.5.2026 08:00:00 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston uudet professorit kertovat tieteenalojensa tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona 27.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33. Juhlaluentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona.
Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi 4.6.18.5.2026 14:58:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Hevosen kesyttämisen historia on aiemmin oletettua monipolvisempi – jopa 6000 vuotta yhteiseloa18.5.2026 11:39:20 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus viittaa siihen, että hevosen hyötykäyttö alkoi huomattavasti aiemmin kuin tähän asti on luultu. Hevosia käytettiin järjestelmällisesti ratsuina, työeläiminä ja kauppatavarana jo yli 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, mahdollisesti vielä tätäkin varhemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme