Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt
MRSP-bakteerin osuus väheni koirien stafylokokkibakteereissa
MRSP-bakteerin eli metisilliiniantibiootille vastustuskykyisten stafylokokkien osuus laski ensi kertaa alle 10 prosentin.
– Näin alhaalla MRSP-kantojen osuus ei ole ollut kertaakaan seuranta-aikana, kertoo eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion johtaja, dosentti Merja Rantala. Seuranta aloitettiin Helsingin yliopistoon perustetussa laboratoriossa vuonna 2011.
– Koirien stafylokokeissa myös muiden antibioottien osalta on havaittu myönteistä kehitystä, mutta työsarkaa vielä riittää, sanoo Rantala. Bakteerikannoista on kuitenkin edelleen lähes neljännes vastustuskykyisiä esimerkiksi makrolidi-antibiooteille, hän jatkaa.
Kolibakteerit myös hieman aiempaa herkempiä
Koirien kolibakteerien antibioottiresistenssi pysyi joko ennallaan tai laski hieman. Kolibakteeri on yleisin koirien virtsatietulehdusten aiheuttaja.
Merkittävintä oli fluorokinoloniresistenssin puolittuminen 15 prosentista seitsemään prosenttiin.
– Fluorokinolonit ovat erittäin tärkeitä reservilääkkeitä, joten tästä kehityksestä täytyy olla mielissään, sanoo eläinlääketieteen tohtori Thomas Grönthal Helsingin yliopistosta.
Kissojen taudinaiheuttajat herkempiä antibiooteille kuin koirien
Seurannassa saatiin ensi kertaa tietoa myös kissojen taudinaiheuttajien vastustuskyvystä antibiooteille. Aiemmin näytemäärä on ollut liian vähäinen.
Kissojen stafylokokki- ja kolibakteerit olivat kautta linjan herkempiä kuin koirien. Tästä huolimatta myös kissojen bakteereissa resistenssi väheni. Esimerkiksi kolibakteereiden resistenssi amoksisilliini-klavulaanihapolle laski merkittävästi ollen vuonna 2017 enää 7 prosenttia.
ESBL- ja AmpC-bakteerien osuus lähes ennallaan
Bakteerien tuottamat ESBL- ja AmpC-entsyymit muuttavat useita penisiliini- ja kefalosporiiniryhmän lääkeaineita tehottomiksi, mikä vaikeuttaa huomattavasti infektioiden hoitoa.
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja eli ns. ESBL-entsyymejä tuottavien bakteerien osuus koirien kolibakteereista oli 1,6 prosenttia vuonna 2017, kun aiempina vuosina osuus vaihteli 2 – 4 prosentin välillä. Vastaavasti AmpC-bakteerien osuudet olivat pari prosenttiyksikköä korkeampia. Kissoilla näiden bakteerien osuus on 0,6 – 2,4 prosenttia.
Karbapenemaasia tuottavia bakteerikantoja ei vuoden 2015 jälkeen ole eläimiltä löytynyt.
Mistä hyvä kehitys johtuu
Evira ja Fimea julkaisivat 15.11.2018 blogikirjoituksen, jonka mukaan tablettimuotoisten antibioottien myyntimäärät ovat vähentyneet huomattavasti.Vaikka eläinlajikohtaista lääkekulutusta ei toistaiseksi saada yksilöityä, tiedetään, että tabletteina myytävät valmisteet käytetään lähinnä koirille ja kissoille.
– Eläinlääkärit ovat käärineet hihat ja lähteneet ansiokkaasti mukaan resistenssitalkoisiin: antibiootteja määrätään yhä vähemmän ja näytteitä lähetetään tutkittavaksi yhä enemmän, kiittelee Grönthal.
– Vaikka pitkästä aikaa on valoa näkyvissä, työtä vielä tarvitaan. Haastamme eläinlääkärit ja eläinten omistajat jatkamaan hyvää työtä resistenssitilanteen parantamiseksi, toteaa Rantala.
Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on edistää antibioottien hallittua käyttöä sekä lisätä tietoa antibioottiresistenssistä. FINRES-Vet -raportti eläinten antibioottien kulutuksesta ja bakteerien resistenssistä julkaistaan myöhemmin syksyllä.
Lisätietoja:
Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.2018
Usein kysyttyä MRSP:stä
Usein kysyttyä ESBL:stä
Usein kysyttyä NDM-bakteeriesta
NDM-bakteerin tarttuminen koiran ja ihmisen välillä osoitettiin ensimmäistä kertaa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Rantala, Dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 050 415 5482; merja.rantala@helsinki.fi
Thomas Grönthal, kliininen opettaja
Helsingin Yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 050 415 0590; thomas.gronthal@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Eeva Karmitsa, tiedottaja, Helsingin yliopisto, eeva.karmitsa@helsinki.fi, puh. 02941 58461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nuoret arvostavat työntekoa, työelämän epävarmuus värittää silti uskoa tulevaisuuteen6.6.2025 10:48:21 EEST | Tiedote
Työ on yhä tärkeämpi elämänarvo suomalaisille nuorille. Tie työelämään kulkee kuitenkin usein epävarmojen työsuhteiden, epäselvien tulevaisuudennäkymien ja monimutkaisten elämäntilanteiden kautta, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Koirien hoito kehittyy – suomalainen tutkimus taustalla uudessa eläinlääkkeessä6.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia lääkkeestä, jolla voisi hallita koirien lisääntymistä ja parantaa niiden hyvinvointia. Siniketuilla tehty tutkimus mahdollistaa uuden lähestymistavan myös koiran kiimakierron hallintaan lääkkeellisesti ja ilman pysyviä toimenpiteitä.
Kotina metsä -näyttely tuo luonnonmetsän keskelle Helsinkiä5.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Luonnonmetsä on katoava kansallisaarre. Luonnontieteellisen museon uusi Kotina metsä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnontilaisen metsän monimuotoisuuteen keskellä kaupunkia. Näyttely aukeaa yleisölle maailman ympäristöpäivänä torstaina 5. kesäkuuta. Luomuksen kesään mahtuu myös puutarhojen kesäopastuksia ja Hildan hämähäkkejä.
Eläinsuojelun valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja oikeuskäytäntöä on yhdenmukaistettava3.6.2025 10:14:12 EEST | Tiedote
Tuore eläinsuojeluvalvonnan tilaa käsittelevä katsaus antaa useita suosituksia eläinsuojelun valvontaan. Suositukset koskevat tuen ja puuttumisen keinoja, viranomaisten koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä lainsäädäntömuutoksia.
Linnunradan ja Andromedan välinen törmäys saattaa olla peruttu2.6.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Tähän saakka on uskottu, että Linnunrata ja sen naapurigalaksi Andromeda törmäävät vääjäämättä toisiinsa noin 4,5 miljardin vuoden päästä. Tuoreet laskelmat kyseenalaistavat tämän kohtalon ja osoittavat, että nykyisellä havaintotarkkuudella mitattuna törmäys tapahtuu vain 50 prosentin todennäköisyydellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme