Dološ DNA čájeha: sápmelaččain ja suopmelaččain leat seamma siberialaš genat
Vuosttas dutkamuš Suoma dološ ássiid DNA birra lea almmustahtton. Bohtosat čájehit, ahte Supmii leat boahtán olu genat gitta Siberia rájis.
Siberialaš genaávdnasat dihttojit Guoládatnjárgga ássiin sullii 4 000 jagi duohken, ja maŋŋá dat leat leavvan maiddái Supmii. Dutkamuš čájeha maiddái, ahte genaid dáfus sápmelaččaid lágan olbmot leat vel ruovdeáiggis ássan Suomas guhkkin máddelis go dál.
Dutkamušas veardádallon genehtalaš čájánasat leat váldon olbmo dávttiin: 3 500 jagi boares hávdesajis Guoládatnjárggas ja 1 500 jagi boares Máttabađaeatnamis gávdnon Levänluhta čáhcehávddis.
Siberialaš álgoboahtimuš dihtto ain dálge
Dološ DNA leat veardidan maiddái dáláš olbmuiguin. Sápmelaččain, suopmelaččain ja eará urálalaš giellabearraša álbmogiin siberialaš álgoboahtimuš lea ain dihtosis.
– Dat lea gal seahkánan eará eurohpálaš genaiguin. Otná beaivve sápmelaččat ovddastit siberialaš genaid nannosabbot go oktage eará álbmot Eurohpás. Buot dáláš álbmogiin dološ siberialaš genat leat eanemus Davvi-Siberias ealli Nganasan-álbmoga ovddasteddjiin, lohká SUGRIGE-prošeavtta jođiheaddji Päivi Onkamo Helssega ja Turku universitehtain.
Bohtosiid vuođul sáhttá navdit, ahte dološ Siberia ja Suomas eallán bronsa- ja ruovdeáiggálaš servošiid eallinvugiin, gielain ja kultuvrrain lea sáhttán leat ollu dahkamuš nuppiideasetguin guhkes gaskkain fuolakeahttá. Oassi olbmuin lea sáhttán johtit viidásit gávpemátkkiin ja lonohallat ássanbáikkiid jagiáiggiid mielde.
Levänluhta hávdesadjái hávdáduvvon olbmot sulastahttet eanemus sápmelaččaid
Dutkamušas nákcejedje čielggadit olles genaárbbi nappo genoma oktanuppelot olbmo dávttiin. Guoládatnjárggas ožžo guđa olbmo dávttiid 3 500 jagi boares hávdádusas ja guovtti olbmo dávttiid 1700-1800-logu hávdesajis. Levänluhta hávdesajis Mátta-Bađaeatnama olles genoma čielggadeapmi lihkostuvai golmma olbmos.
Levänluhta hávdesadji lea okta Suoma boarrásamos hávdesajiin, mas olbmo dávttit leat seilon. Jámežat hávdáduvvojedje láddui, mii doppe dolin lei, mii fas čilge dávttiid buori seailuma.
Dutkamuš čájeha, ahte levänluhtalaččat ledje lagabuš sohka otná beaivve sápmelaččaide go suopmelaččaide.
– Genehtalaččat sápmelaččaid lágan olbmot leat de ássan guhkkin máddelis Suomas go dáláš álbmoga ássansajiid vuođul sáhtášii árvalit, dutki Kerttu Majander Helssega universitehtas ja duiskkalaš Max Planck -instituhtas muitala.
– Levänluhta guovllu báikenamain leat maiddái áican sápmelaš váikkuhusaid gieskat almmustahtton dutkamušas, dievasmahttá Levänluhta-prošeavtta jođiheaddji Anna Wessman Helssega universitehtas.
Dutkamuša bohtosat leat almmustahtton Nature Communications -online-bláđis. Dutkamuš lea ollašuhtton Helssega ja Turku universitehtaid suopmelaš-ugralaš dološgenoma (SUGRIGE) -prošeavtta, Levänluhta-prošeavtta sihke olbmo ovdahistorjjá dutkamuššii vuoddju Max Planck -instituhta ovttasbargun.
______________
Thiseas C. Lamnidis, Kerttu Majander, Choongwon Jeong, Elina Salmela, Anna Wessman, Vyacheslav Moiseyev, Valery Khartanovich, Oleg Balanovsky, Matthias Ongyerth, Antje Weihmann, Antti Sajantila, Janet Kelso, Svante Pääbo, Päivi Onkamo, Wolfgang Haak, Johannes Krause, Stephan Schiffels. Ancient Fennoscandian genomes reveal origin and spread of Siberian ancestry in Europe. Nature Communications 2018, DOI:10.1038/s41467-018-07483-5
Lassedieđut fáttá mielde:
Dološ DNA, populašuvdnagenetihkka, Suopmelaš-ugralaš dološgenoma (SUGRIGE) -prošeakta:
Dutki Kerttu Majander, Helssega universitehta & Max Planck Institute for the Science of Human History, tel. 27.–30.11.2018 +358 41 3678636, 1.12.2018- +49 176 9852 3868, majander@shh.mpg.de
SUGRIGE-prošeavtta jođiheaddji, professora Päivi Onkamo, Turku universitehta ja Helssega universitehta, tel. 02941 59111, paivi.onkamo@utu.fi
Levänluhta:
Arkeologalaš konteaksta: Levänluhta-prošeavtta jođiheaddji, FD Anna Wessman, Helssega universitehta Kultuvrraid ossodat, tel. 050 329 8436, anna.wessman@helsinki.fi
Levänluhta-prošeavtta DNA-dutkamuš, professora Antti Sajantila, Helssega universitehta, tel. 0400 605 205, antti.sajantila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Up north on the top of the world, there is an innovative centre of science and thinking. One of the best multidisciplinary universities in the world – The University of Helsinki. We are the cradle of Finnish civilization. Since 1640 we have contributed significantly to Finnish prosperity and national identity. We have built a fair and an equal society that by many indicators is considered one of the best in the world. Today we want to share our knowledge and to have a strong global impact.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kotina metsä -näyttely tuo luonnonmetsän keskelle Helsinkiä5.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Luonnonmetsä on katoava kansallisaarre. Luonnontieteellisen museon uusi Kotina metsä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnontilaisen metsän monimuotoisuuteen keskellä kaupunkia. Näyttely aukeaa yleisölle maailman ympäristöpäivänä torstaina 5. kesäkuuta. Luomuksen kesään mahtuu myös puutarhojen kesäopastuksia ja Hildan hämähäkkejä.
Eläinsuojelun valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja oikeuskäytäntöä on yhdenmukaistettava3.6.2025 10:14:12 EEST | Tiedote
Tuore eläinsuojeluvalvonnan tilaa käsittelevä katsaus antaa useita suosituksia eläinsuojelun valvontaan. Suositukset koskevat tuen ja puuttumisen keinoja, viranomaisten koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä lainsäädäntömuutoksia.
Linnunradan ja Andromedan välinen törmäys saattaa olla peruttu2.6.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Tähän saakka on uskottu, että Linnunrata ja sen naapurigalaksi Andromeda törmäävät vääjäämättä toisiinsa noin 4,5 miljardin vuoden päästä. Tuoreet laskelmat kyseenalaistavat tämän kohtalon ja osoittavat, että nykyisellä havaintotarkkuudella mitattuna törmäys tapahtuu vain 50 prosentin todennäköisyydellä.
Imetyksen puute, alhainen syntymäpaino ja raskausaikainen tupakointi ennustavat lapselle käyttäytymisen vaikeuksia2.6.2025 14:35:20 EEST | Tiedote
Tutkijat tunnistivat useita vahvoja ja monesti ilman huomiota jääviä emotionaalisia ja käyttäytymisvaikeuksiin kytkeytyviä riskitekijöitä, joita voidaan ennustaa olevan viisivuotiailla lapsilla.
Suomalaistutkijoiden löytö voi paljastaa, miksi rintasyöpä ei aina reagoi immunoterapiaan2.6.2025 09:05:26 EEST | Tiedote
Suomalaislöytö avaa tien yksilöllisempään syövänhoitoon. Tutkimusmalli kiinnostaa maailmalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme