Hedelmällisyys pieneni Helsingissä muun Suomen tapaan vuonna 2017 – syntyvyys historiallisen alhaalla

Toisaalta, vaikka kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä alempi, on syntyneiden lukumäärän väheneminen ollut väestönkasvun seurauksena pienempää kuin muussa Suomessa. Hedelmällisyys pieneni edellisvuodesta kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2017 selvästi korkein hedelmällisyys oli edelleen 30–34-vuotiailla, vaikka myös tämän ikäryhmän hedelmällisyys hieman laski. Ikäryhmittäinen hedelmällisyys on muuttunut huomattavasti ajassa: kun vajaa kolmekymmentä vuotta sitten hedelmällisyys oli suurinta 29-vuotiailla, viime vuonna se oli 33 vuoden ikäisillä. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta.
Vastasyntyneen pojan elinajanodote oli 78,4 ja tytön 84,3 vuotta vuonna 2017
Vuoden 2017 aikana kuoli 5 042 helsinkiläisistä, eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Elinajanodote onkin jatkanut tasaista kasvuaan. Helsinkiläisen vastasyntyneen pojan elinajanodote vuonna 2017 oli 78,4 ja tytön 84,3 vuotta. Elinajanodote on pääsääntöisesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina ollut enää hyvin pieni. Sen sijaan Helsingin sisällä alueelliset erot ovat edelleen suuret.
Helsingin väkiluku kasvoi 8 091 henkilöllä vuonna 2017
Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen eli luonnollisen väestönkasvun lisäksi Helsingin väkilukua kasvatti muuttoliike. Helsinki saikin muuttovoittoa yhteensä 7 118 henkeä, mikä on huomattavasti muutamaa edellistä vuotta enemmän. Väkiluku kasvoi vuoden 2017 aikana yhteensä 8 091 hengellä, mikä oli hieman enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuodenvaihteessa 2017/2018 Helsingissä asui 643 272 asukasta.
Koko Helsingin seudun väestö kasvoi vuonna 2017 noin 18 500 hengellä, kun Suomen väestönkasvu jäi vajaaseen 9 900 henkeen. Koko maan väkiluvun kasvu keskittyikin Helsingin seudulle jopa edellisvuosia voimakkaammin. Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen väestömäärä väheni siis viime vuonna noin 8 600 hengellä.
Muuttotappio naapurinkuntiin pieneni, muuttovoitto Uudenmaan ulkopuolelta kasvoi
Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin oli suurimmillaan vuonna 2005 lähes 4 800 henkeä. Muuttotappio alkoi supistua vuonna 2008, ja viime vuonna tappio, 1 269 henkeä, väheni kahdesta edellisvuodesta. Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta Helsinki sai enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen: 6 022 henkeä.
Muutto sekä ulkomailta että ulkomaille väheni hieman edellisvuodesta. Helsingistä ulkomaille suuntautunut muutto väheni kuitenkin enemmän, joten ulkomainen muuttovoitto oli edellisvuotta suurempi ja yhteensä 2 091 henkeä. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu loppukesästä 2015 lähtien näkyy edelleen osin niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tulomuuttoluvuissa: vuoden 2017 aikana Helsingin ulkomaankansalaisista kasvoi eniten Irakin ja kolmanneksi eniten Syyrian kansalaisten lukumäärä.
Nuorten aikuisten osuus väestöstä on Helsingissä korkea – väestöllinen huoltosuhde muuta maata edullisempi
Helsingin saaman muuttovoiton lisäksi väestönkasvun taustalla on suhteellisen nuori ikärakenne, ja syntyneiden enemmyys suhteessa kuolleisiin onkin Helsingissä suurempi kuin muualla maassa. Verrattuna koko maahan Helsingissä korostui edelleen erityisesti nuorten, 20–30-vuotiaiden osuus väestöstä. Lisäksi myös 30–40-vuotiaita oli Helsingissä suurempi osuus kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Toisaalta myös 60 vuotta täyttäneiden osuus oli Helsingissä hieman suurempi kuin Espoossa tai Vantaalla, mutta selvästi alhaisempi kuin muualla Suomessa keskimäärin.
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (alle 15-vuotiaiden) ja vanhuseläkeikäisten (65 vuotta täyttäneiden) määrä suhteessa työikäiseen väestöön on Helsingissä huomattavasti muuta maata edullisempi. Huoltosuhde oli Helsingissä pitkään alle 40 eli sataa työikäistä kohti oli sen verran lapsia ja eläkeikäisiä, mutta 2010-luvun aikana luku on kuitenkin noussut vähitellen 45:een. Koko maan osalta huoltosuhde vuonna 2017 oli 60.
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus edelleen kasvussa
Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuoden 2017 aikana 5 055 hengellä eli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Vieraskielisen väestön osuus oli 15,3 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (18 163 henkeä), vironkieliset (11 472 henkeä) ja somalinkieliset (10 225 henkeä).Näihin kolmeen kieliryhmään kuului 41 prosenttia vieraskielisistä. Huomattava osa Helsingin väkiluvun kasvusta johtuu muun kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten väestömäärän kasvusta. Kaikista Helsingissä asuvista 9,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Helsingin seudun muodostavat tarkastelussa Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Julkaisu on saatavilla myös painettuna tammikuussa 2019.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja julkaisusta:
Yliaktuaari Netta Mäki, puh. 09 310 36373, e-mail: netta.maki(at)hel.fi
Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori, puh. 09 310 36300, e-mail: pekka.vuori(at)hel.fi
Viestinnän yhteyshenkilö:
Tiedottaja Tero Lahti, puh. 09 310 36376, e-mail: tero.j.lahti(at)hel.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista sekä kirjasto- ja tietopalvelusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Pitäjänmäelle tulossa uusia koulu-, päiväkoti-, kirjasto- ja nuorisotiloja12.5.2025 18:31:55 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus päätti 12. toukokuuta kokouksessaan esittää valtuustolle Pitäjänmäen peruskoulun, päiväkodin, kirjaston ja nuorisotalon perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksymistä. Myös vuonna 2024 hyväksytyn asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman seurantaraportti 2025 etenee valtuustoon.
Helsingin kaupunginvaltuustossa järjestettiin kyselytunti ja päätettiin useista asemakaavan muutoksista7.5.2025 21:41:45 EEST | Tiedote
Kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona 7. toukokuuta. Kokouksen aloitti kyselytunti. Kyselytunnilla käsiteltiin kahta aihetta. Lisäksi valtuusto käsitteli useita asemakaavan muutoksia.
Helsinki houkuttaa matkailijoita - Matkailun kasvupotentiaalista keskusteltiin Helsingin matkailuseminaarissa7.5.2025 16:04:23 EEST | Tiedote
Helsingin matkailu on hyvässä nosteessa. Tuoreimmat näkymät lupaavat Helsingille hyvää matkailukesää. Matkailutoimijat kokoontuivat 7. toukokuuta Helsingin matkailuseminaariin keskustelemaan alan kasvupotentiaalista ja Helsingin matkailun tärkeydestä koko maan elinvoimalle.
Framgångar och rekommendationer – Helsingfors nya utvärdering av hållbar utveckling har publicerats7.5.2025 13:58:52 EEST | Pressmeddelande
Helsingfors stads utvärdering av hållbar utveckling, Från agenda till handling – Genomförandet av FN:s globala mål för hållbar utveckling i Helsingfors 2025, har publicerats tillsammans med de fem största städernas utvärderingar. Genomförandet av hållbarhet i Helsingfors under den gångna fullmäktigeperioden 2021–2025 utvärderas genom fyra huvudteman: ekologisk, social, ekonomisk och kulturell hållbarhet.
Onnistumisia ja suosituksia – Helsingin kestävän kehityksen uusi arvio on julkaistu7.5.2025 13:58:52 EEST | Tiedote
Helsingin kaupungin kestävän kehityksen arvio Agendasta teoiksi – YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen Helsingissä 2025 on julkaistu yhdessä viiden suurimman kaupungin arvioiden kanssa. Kestävyyden toteutumista Helsingissä kuluneen valtuustokauden 2021–2025 aikana arvioidaan neljän pääteeman kautta; tarkastelussa ovat ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme