Juuri julkaistu: emätintulehdusten diagnosointia järkeistettävä

1.2.2019 16:03:39 EET | HUS | Tutkimus

Jaa

Lääkärin vastaanotolla tehdyllä perinteisellä valomikroskooppitutkimuksella saadaan nopeasti ja edullisesti tieto, mistä emätintulehduksen tyypistä on kulloinkin kyse.

Mikrobien aiheuttamat emätintulehdukset kuuluvat 25 yleisimmän lääkärissä käynnin syyn joukkoon ja aiheuttavat suuren tautitaakan niin naisille kuin terveydenhuollollekin.

Naistentautien emeritusprofessori Jorma Paavonen ja Brittiläisen Kolumbian yliopiston professori Robert Brunham kokosivat tutkimuskatsauksen kahdesta yleisestä emätintulehduksesta, bakteerivaginoosista ja DIV-oireyhtymästä.

Katsausartikkeli on juuri julkaistu arvostetussa New England Journal of Medicine -tiedelehdessä.

Katsauksessa selviää, että huonon hoidon ja useiden, monesti sattumanvaraisten, käsikauppalääkekokeilujen seurauksena emätintulehdukset saattavat kroonistua ja aiheuttaa naiselle suurta haittaa.

Esimerkiksi hoitamaton bakteerivaginoosi lisää sukupuolitautien ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja DIV-oireyhtymä toistuvia virtsatieinfektioita.

Emätintulehdusten diagnosointi tehdäänkin monesti itse tai lääkärin vastaanotolla pelkästään oireiden perusteella, jolloin hoito ei välttämättä osu oikeaan.

Tästä seuraa Paavosen mukaan usein turhaa ahdistusta ja kärsimystä, useita lääkärissäkäyntejä ja tehottomia hoitoja.

Toinen yleinen tapa on, että lääkäri teettää laboratoriossa emättimen limakalvolta otettavan bakteeriviljelyn ja usein myös irtosolunäytteen eli PAPA-näytteen.

- Nämä kokeet ovat emätintulehdusten yhteydessä aivan turhanpäiväisiä. Diagnoosi viivästyy suotta ja ne myös maksavat, HUS Naistenklinikalla tutkimustyötä tekevä Jorma Paavonen sanoo.

On siis tärkeää diagnosoida tarkkaan ja nopeasti, mistä emätintulehduksesta on kyse, jotta tulehdus pystytään hoitamaan oikein.

Takaisin mikroskoopin äärelle

Professorit Jorma Paavonen ja Robert Brunham suosittelevat katsauksessaan paluuta takaisin potilaan käynnin yhteydessä lääkärin valomikroskoopilla tekemään tutkimukseen.

Tällöin otetaan näyte valkovuodosta, sen sekaan laitetaan tippa keittosuolaa ja päälle peitinlasi.

Normaalissa terveessä näytteessä näkyy enimmäkseen maitohappobakteereita ja emättimen pintasolukkoa.

Bakteerivaginoosissa bakteerimassa peittää emättimen pintasolukon, eikä leukosyyttejä näy. Hiivatulehduksessa puolestaan saattaa bakteerimassan alta näkyä leukosyyttejä, kun taas DIV-oireyhtymässä näyte on täynnä leukosyyttejä ja siellä täällä näkyy emättimen seinämän syvempää solukkoa.

- Mikroskoopin käyttö on hyvin yksinkertainen tapa varmistua, mistä oireissa on kyse. Tämä on perinteistä lääkärintyötä, joka on jäänyt pois, mutta toivoisin sen tulevan takaisin. Näin päästään eroon turhista laboratoriokäynneistä, turhista hoidoista sekä lääkärissä käynneistä.

Nykyisin valomikroskooppeja on lääkäreiden vastaanottohuoneessa harvoin käytössä, mutta niiden hankkiminen ei ole Paavosen mukaan suuri investointi.

Pikatestejä on myös jo kehitteillä, mutta ei vielä käytössä.

- Mikroskooppia katsomalla voi nähdä muutakin, kuten onko estrogeenivajauksesta johtuvaa tulehdusta, joka puolestaan hoidetaan paikallisella estrogeenihoidolla, sanoo Jorma Paavonen.

Emätintulehduksen aiheuttavat joko bakteerit, sienet tai virukset, joten tulehdusten oireet ja hoidot vaihtelevat. Yleisimmät emätintulehdukset ovat hiivasienitulehdus, vaihdevuosien jälkeinen atrofinen vaginiitti sekä katsauksen bakteerivaginoosi ja DIV-oireyhtymä (desquamative inflammatory vaginitis).

Bakteerivaginoosin eli epäspesifin vaginiitin oireita ovat yleensä runsas ja haiseva valkovuoto, kun aerobisten bakteerien aiheuttaman DIV-oireyhtymän oireita ovat hajuton ja kellertävä valkovuoto.

Linkki artikkeliin:

https://www.nejm.org/doi/10.1056/NEJMra1808418

Teksti: Teija Riikola

Yhteyshenkilöt

Jorma Paavonen 0504272060
jorma.paavonen@hus.fi

Linkit

Linkki artikkeliin

Tietoja julkaisijasta

HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Årsberättelse 2025: HUS lyckades balansera sin ekonomi och täcka sitt underskott från tidigare år2.4.2026 08:48:03 EEST | Pressmeddelande

HUS årsberättelse för 2025 har publicerats. Årsberättelsen anger vägen mot HUS strategiska mål under året och utvecklingsriktningen för den specialiserade sjukvården inom de kommande åren.

Vuosikertomus 2025: HUS onnistui tasapainottamaan taloutensa ja kattamaan aiempien vuosien alijäämät2.4.2026 08:48:03 EEST | Tiedote

HUSin vuosikertomus vuodelta 2025 on julkaistu. Vuosikertomus kertoo, miten HUSin strategiset tavoitteet etenivät vuoden aikana, ja mihin suuntaan erikoissairaanhoitoa kehitetään tulevina vuosina.

Annual Report 2025: HUS succeeded in balancing its finances and covering the deficits from previous years2.4.2026 08:48:03 EEST | Press release

HUS published its Annual Report 2025. The Annual Report outlines how HUS progressed its strategic goals during the year, and the direction in which specialized healthcare is developed in the coming years.

Ansiktsfrakturer till följd av våld drabbar de personer som har det socioekonomiskt sämst ställt2.4.2026 08:22:17 EEST | Pressmeddelande

Över hälften av patienterna som fått en ansiktsfraktur till följd av misshandel hörde till den lägsta inkomstklassen, visar HUS och Helsingfors universitets nya studie. Låga inkomster, låg utbildningsnivå och arbetslöshet var klart vanligare hos patienter med ansiktsfraktur än hos den övriga befolkningen.

Väkivallan aiheuttamat kasvomurtumat kohdistuvat heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa oleviin2.4.2026 08:22:17 EEST | Tiedote

Yli puolet pahoinpitelyn seurauksena kasvomurtuman saaneista potilaista kuului alimpaan tuloluokkaan, osoittaa HUSin ja Helsingin yliopiston uusi tutkimus. Pienituloisuus, matala koulutustaso ja työttömyys olivat selvästi yleisempiä kasvomurtumapotilailla kuin muulla väestöllä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme